Villikissoja juoksentelee edelleen pitkin metsiä

- Kissojen vapaata lisääntymistä voi pitää ongelmana Pohjois-Savossa. Ihan eläinsuojelutapauksinakin on ilmaantunut paikkoja, joissa on ollut 50-100 kissaa, Johanna Niskanen Savon eläinsuojelu ry:stä kertoo.

- Villikissoja ei tarvitsisi olla ollenkaan. Kylällä jos toisella niitä on, eläinlääkäri Paavo Miettinen selventää.

Paikat ovat yleensä haja-asutusalueella maataloissa, joista lehmät on laitettu pois ja sinne on jäänyt muutamia kissoja, joiden kastraatiosta ei ole huolehdittu. Leikkaus pitäisi kissat kotona ja eläinten määrän kohtuudessa.

Yhdeltä parilta 800 pentua neljässä vuodessa

Tällaisiin kissapopulaatioihin iskee usein taudit, kuten flunssa, kissaklamydia ja kissarutto. Sisäsiittoisuus heikentää kissoja entisestään.

- Naaraskissa voi saada neljä pentuetta vuodessa. On laskettu, että yksi kantapari voi aikaansaada neljässä vuodessa 800 kissaa. Kissan lisääntymisvauhti on huima, Niskanen laskeskelee.

Villinä elävistä kissoista ei ole haittaa vain omalle populaatiolleen vaan suuri määrä villikissoja tuhoaa paikallista pienlinnustoa.

Kollikissojen kastraatiosta pyörii villejä huhuja, että se tappaisi muun muassa hiirenpyyntihalut.

Tosiasiassa näin ei käy, vaan kolli on melkein seuraavana päivänä nopeasta operaatiosta toipuneena entisellään.

Kesäkissasykli pyörii

- Mikäli vapaa lisääntyminen saataisiin kuriin hylättyjen kissojen määrä vähenisi voimakkaasti. Kysyntä ja tarjonta saataisiin kohtaamaan, Niskanen kertoo.

Kissasta olisi hyvä ottaa aina maksu. Se vähentäisi hylkäyksien määrää.

- Jo 50 euroa on sellainen summa, että sitä miettii kannattaako ottaa vai ei. Se toimii kissan henkivakuutuksena.

Vapaaehtoisten voimin

- Elisabeth alkoi pyöriä talon nurkilla vuonna 2005. Kissa oli kurjassa kunnossa ja nälkäisen näköinen.

Pelli alkoi ruokkia kissaa ja huomasi pian, että vieras kissa on imettävä ja piilottelee pentujaan jossakin. Elisabethiksi ristitty emo kävi syömässä neljä kertaa päivässä. Ruokinnan jatkuessa kissa toi myös pentunsa talon lähelle.

- Vapaapalokunta avusti parin pennun kanssa kiinni otossa. Niitä yhteensä oli neljä, joista yksi jouduttiin lopettamaan, koska sen takajalat olivat halvaantuneet.

Pennuista yksi, Zorro, jäi Pellille ja kaksi muuta saatiin sijoitettua hyvään kotiin.

Elisabethin pentue ei ole ainoa tapaus, jonka Pelli on pelastanut. Vuonna 2006 taloon tuli Hood, jonka luottamuksen voittamiseen meni kuukausia aikaa.

Eläinlääkäri Miettinen kokee, että vapaaehtoiset joutuvat näkemään kohtuuttomasti vaivaa kissaloiden kanssa.

- Lain tarvitsisi melkein puuttua asiaan.

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious