| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Alpakka auttaa terapiassa
Pikkupojalla on narun päässä pieni pörröinen alpakka. Sen kasvoilla on kamelimaisen veikeä ilme ja tuuhea karva tuntuu hienon silkkiseltä.
Yhtäkkiä eläin ponkaisee pari loikkaa sivummalle. Se on säikähtänyt pojan liikettä.
- Mä vaan menin istumaan, vilkas poika puolustautuu.
- Se oli äkkinäinen liike, ohjaajat huomauttavat.
Alpakan ja sen sukulaisen laaman herkkyys on yksi ominaisuuksista, joita voidaan hyödyntää terapiakäytössä.
Laamojen ja alpakoiden avulla voidaan esimerkiksi opetella rauhoittumista, kohentaa asiakkaan itsetuntoa tai innostaa liikkumaan.
Suomessa perustettiin kaksi vuotta sitten yhdistys maailmalla kehitetyn alpakka- ja laamaterapian tuomiseksi Suomeen. Terapiaa lähti kehittelemään ryhmä, johon kuului muun muassa eläintenkasvattajia, psykologeja, erityisopettajia, vanhustyön lähihoitaja ja ratsastusterapeutti.
Perustajajäseniin kuuluu myös hollantilainen lastenpsykologi, joka tuo yhteyksiä ulkomaille.
Laama tottelee lasta
Laamoja ja alpakoita on käytetty muun muassa autististen henkilöiden terapiassa, kertoo terapia-alpakka- ja laamayhdistyksen tiedottaja Pirkko Kivikari.- Esimerkiksi eräällä nuorella naisella oli vastenmielisyyttä liikuntaa kohtaan, mutta hänet saatiin liikkeelle, kun lähdimme kävelemään laaman kanssa.
Eläimistä voi olla apua itsetunnon parantamisessa. Suuri laama tottelee lastakin, jos se on hyvin koulutettu, kertoo Kivikari.
Laaman kevyistä liikkeistä syntyvä kevyt tunne saattaa helpottaa masentuneen oloa.
- Ratsastusterapeuttimme keksi, että tällaisen kanssa toimiminen kohottaa mielialaa, kun se on niin kevyt ja aktiivinen.
Erityisopettajat näkevät alpakoissa ja laamoissa mahdollisuuksia ylivilkkaiden lasten hoidossa. Jos eläimen luo menee hälisten, se väistää ja lähtee pois.
- On pakko rauhoittua ja ottaa toinen huomioon, alpakan- ja laamankasvattajana toimiva Kivikari kuvailee.
Terapiamuodot riippuvat terapeutista. Ammattiterapeutti miettii, mitä asiakas tarvitsee, ja toiminnassa on mukana aina myös eläimen ohjaaja. Terapiaan voi kuulua monenlaista eläimen kanssa puuhastelua.
Eläimillä ei voi ratsastaa, jos painaa yli 40 kiloa, eivätkä keikkuva kyyti ja terävä selkäranka ole välttämättä järin kutsuvia tätä kevyemmillekään.
|
|
|
Terapioissa voidaan periaatteessa hyödyntää monenlaisia eläimiä. Ulkomailla tarjotaan terapiaa niin kissoilla ja koirilla kuin delfiineillä ja elefanteillakin. Kaikkiin eläin-avusteisiin terapioihin ei ole suomalaisia laatu- tai pätevyysvaatimuksia, joten mahdollisten palveluntarjoajien osaaminen saattaa vaihdella. Varsinaisen terapian lisäksi järjestetään eläinavusteista toimintaa, jolla voidaan luoda elämyksiä, piristää, opettaa ja kehittää ryhmähenkeä. Esimerkiksi Kennelliitto järjestää kaverikoiratoimintaa. Kyse ei ole terapiasta, vaan vapaaehtoistoiminnasta, jossa koirat ilahduttavat esimerkiksi vanhuksia, vammaisia ja lapsia. Lähteet mm. Suomen Ratsastusterapeutit ry, Suomen Kennelliitto, Terapia-alpakat ja -laamat ry. |
Kissat
| Kasvattajan työ vaatii tietoa ja taitoa
|
| Kiusausta kissan ruokakuppiin
|
| Eläinten etu ensin
|
| Kesäkissat taas kaduilla
|
| Kuopion löytöeläinsuojassa poikkeuksellisen paljon kissoja
|
Koirat
| Suomenajokoiria rekisteröitiin eniten
|
| Karkulainen palasi kotiin
|
| Anna Ström ja Elli ottivat PM-hopeaa ja joukkuepronssia
|
| Pentujen kuono osoittaa kohti seikkailuja
|
| On aika hyvästellä pentuseitsikko
|
Hevoset
| Emännälle tuliaiseksi hattu HIHS:sta
|
| Portti lasten ravimaailmaan
|
| Tallitöissä saa hien pintaan
|
| Hevonen ansaitsee harjauksensa
|
| Ratsaille ja lokariksi
|