Pähkinät piiloon talveksi

23.8.2009 13:03 Reetta Mikkola

Nici ja Nicita ovat kiireisiä tähän aikaan vuodesta, kuten maaoravien kuuluukin. Pähkinät on piilotettava talven varalle, vaikka kuinka lähestyvä talvi jo kutsuisi nokosille. Keräilypuuhien lomassa Nici kyllä jo nuokkuukin aiempaa enemmän.

Näin se menee. Omistaja Satu Oinonen täyttää uskollisesti oraviensa ruokakuppeja. Ja kupit tyhjenevät alta aikayksikön. Nici ja Nicita hamstraavat ruoat häkin sivuseiniin kiinnitettyihin sukkiin.

Aika ajoin Satu tarkistaa, ettei sukkiin ole hamstrattu homehtuvia herkkuja. Muutoin kurret saavat pitää kätkönsä. Tai ainakin melkein - joskus oravat hamstraavat muun muassa naulakossa roikkuvien takkien taskuihin.

Nici ja Nicita, 5- ja 1-vuotiaat siperianmaaoravat, asuvat omissa häkeissään ja kohtaavat joskus huoneistossa vapaana juoksennellessaan.

Talvihorros tulee
Pian alkaa talvihorroksen aika. Näin on myös luonnossa elävillä maaoravilla Siperiassa. Viime talvena unikeko-Nici nukkui kolmisen kuukautta niin, että sen liikkeet saattoi huomata vain ruokakupin tyhjentymisenä. Nuorempi villikko, Nicita, sen sijaan eleli läpi talven kuten normaalistikin.

Keväällä Nicitan kiiman lähestyessä se suhtautuu Niciin suvaitsevammin, ja kaksikon pitäminen samassa häkissä voi onnistua. Viime vuonna toivottiin pikkuoraviakin, mutta perheenlisäys jäi haaveeksi.

Oravat ovat harvinaisia lemmikkejä, mutta yleistymään päin. Pari vuotta sitten niiden hankkiminen oli vaikeaa, mutta nyt maaoravaan saattaa törmätä jo eläinkaupassakin.

Suomessa lemmikkinä pidettävät maaoravat ovat normaalisti siperianmaaoravia. Muita lemmikki-oravia on muun muassa pussiliito-oravat eli sokerioravat, ja kanadanmaaoravat. Richardsonin maaorava taas tunnetaan myös nimellä kääpiöpreeriakoira.

Pienet vaivat
Siperialaiset ovat päiväeläimiä ja kovia kiipeilemään. Ominaista niille on uteliaisuus. Nicitan ja Nicin vilistäessä huoneistossa vain harva paikka jää tutkimatta.

- Kirjahyllystä on otettu kalleimmat esineet pois. Kukkaruukuista ne tonkisivat mullat äkkiä. Ikkunat ja ovet täytyy sulkea niihin paikkoihin, joihin niiden ei toivota menevän, Satu Oinonen listaa.

- Maaoravat ovat kaikkiruokaisia. Välillä syödään mysliä, jogurttia, kanaa, jauhelihaa tai vaikka makaronilaatikkoa. Maapähkinät ovat suurinta herkkua ja ne katoavat kupista aina ensimmäisinä.

Muihin jyrsijöihin verrattuna siperianmaaoravat ovat Oinosen mukaan siistejä, hiljaisia ja helppojakin. Ne eivät tuhoa paikkoja hampaillaan. Tarpeensa maaoravat tekevät yleensä yhteen tiettyyn paikkaan, mikä helpottaa häkin siivoamista.

- Kiiman aikaan täällä ei tosin ole hiljaista. Nicita huutaa kuin palohälytin, korkealta ja kovaa, tuntikausia kymmenen päivän välein. Noina päivinä ei oikein kotona viihdytty, Oinonen muistelee hymyillen.

Nicille ja Nicitalle on suunnitteilla ulkohäkki. Ne kun eivät ole kylmänarkoja ja voivat ulkoilla aikaisesta keväästä aina syksyyn saakka.

- Ennen oravan hankkimista pelkäsin, miten ne tulevat toimeen lasten kanssa. Mutta hyvin on mennyt. Tietenkin lapsia ja eläimiä on valvottava kun ne ovat yhdessä. Orava on ennemminkin katselulemmikki kuin paijattava kaveri.

Kommentoi artikkelia

Kissat

Koirat

Hevoset

Muut lemmikit