Sammakko on pitkäikäinen lemmikki

Pienet sammakot liimaavat katseen terraarion tai akvaarion lasiin helposti pitkäksi aikaa. Ei niitä syliin tahdo ottaa, eikä paijaillakaan. Mutta mielenkiintoisia hännättömät kaverit ovat.

Mitä tulee lastenlaulun julistamaan korvattomuuteen, se ei aivan pidä paikkaansa. Sammakoiden tärykalvo sijaitsee ihon pinnalla silmän takana.

Sammakkoeläinten tieteellinen nimi Amphibia tarkoittaa kahtaalla elävää. Ne tarvitsevat vettä, mutta valtaosa pystyy elämään kuivalla maalla.

Sammakoiden lahkon yli 5 000 eri lajin joukosta löytyy uivia, kiipeileviä, maahan kaivautuvia, liitäviä ja loikkivia kavereita. Jäätiköitä lukuun ottamatta sammakoita on kaikkialla maailmassa - tai niitä pitäisi olla.

- Sammakoistahan riippuu kaikki elämä. Niissä yhdistyvät veden, ilman ja maan elementit, kuvailee kolme vuosikymmentä sammakoita harrastanut Kari Dahlblom.

- Ihmisen tekemät luontoon kohdistuvat kauheudet heijastuvat ensimmäisenä sammakoihin. Joissain maailman kolkissa kurnutusta ei valitettavasti enää kuulu, hän jatkaa.

Jopa 30 vuotta vastuuta

Sammakon hoitaminen ei välttämättä ole hankalaa tai aikaa vievää, mutta jokainen sammakkolaji vaatii omanlaisensa hoidon ja olosuhteet. Moneen pikkulemmikkiin verrattuna sammakko on pitkäikäinen lemmikki.

Lemmikkisammakoista muutama laji on täydellisesti vesielämään sopeutunut ja elää akvaariossa. Suurin osa sammakkolajeista tarvitsee kostean terraarion tai akvaterraarion elinympäristönsä mukaisesti.

Dahlblomin kotona asustaa kolmetoista akvaattista sammakkoa; kymmenen kääpiökynsisammakon joukko omassa akvaariossaan ja kolme aitokynsisammakkoa omassaan.

Aitokynsisammakko on kämmenenkokoinen rohkea veijari. Se voi elää jopa 30 vuotta.

Kääpiökynsisammakot kutevat helposti

Kääpiökynsisammakoita Dahlblom rohkenee kuvata helpohkoiksi lemmikkisammakoiksi. Ne ovat pieniä, käytökseltään rauhallisia ja suostuvat yleensä syömään kuollutta ravintoa, toisin kuin moni muu lemmikkilaji.

Kääpiökynsisammakot vaativat säännöllisen ympäristön ja hoitotoimenpiteet. Kun olosuhteet ovat kunnossa, ne myös kutevat helposti. Sammakon metamorfoosin seuraaminen on palkitsevaa. Kääpiökynsisammakon toukkia, pikkupetoja, voi hoitaa kuten kalanpoikasia.

Dahlblom on onnistunut lisäännyttämään myös aitokynsisammakoita. Itse kuteminen käy kuin itsestään, jos ympäristö sen sallii. Haastavampi vaihe seuraa, muutama sata munaa siirretään hoitajan vastuulle kasvatusakvaarioon, jotteivät aikuiset pistele niitä suihinsa. Aitokynsisammakon toukat ovat pystyasennossa uivia, läpikuultavia ja viiksekkäitä, ja ne syövät vedestä planktonia.

Aitokynsisammakoiden ja kääpiökynsisammakoiden akvaarion sisustaminen on mielikuvituksesta kiinni. Ne tarvitsevat suojapaikkoja ja kasvillisuutta, johon voivat kevyesti nojata levätessään. Valaistuksen tulee olla hämärähkö ja pohjamateriaalin sellaista, että sen tonkiminen on mahdollista.

Vedessä elävien sammakoiden kaveriksi ei kannata hankkia mitä tahansa kalakavereita. Sammakot ovat elävää ravintoa syöviä petoja, ja vaativat jo itsessään tietynlaiset elinolot. Kalat taas vaativat omanlaisensa. Näiden yhdistäminen on haastavaa, mutta ei mahdotonta.

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious