| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Sylin täyttävä pupu
Jättikanissa riittää rutistamista.
Jättikoossa kaikki on suurempaa. Ruoka-annokset, papanalaatikko, tilantarve ja hepulikohtaukset. Mutta niin on sydänkin.
Jättikani on jätti ja kani koko komeudessaan, pehmeydessään ja persoonassaan.
Jättikanirotuja on kolme. Niistä suurimman, ja samalla maailman suurimman kanirodun, belgianjätin ihannepaino on yli seitsemän kiloa. Saksanjättischeck yltää yli kuuteen kiloon ja ranskanluppa yli 5,5 kiloon. Lukemat ovat minimipainoja.
Rentona makoillessaan belgianjätti saattaa hyvinkin vallata reilun metrin lattiatilaa.
Se on vaikuttava näky muhkeine korvineen, joiden vähimmäismitaksi on rotustandardissa asetettu 16 senttiä.
- Koskaan en ole kaneja pelännyt, mutta kun kasvattajan luona näin ensimmäistä kertaa belgianjätin pään kurkistavan häkistä, mietin kaksi kertaa, laitanko kättäni sinne, naureskelee Sanna Ketomäki.
Hän on onnellinen ranskanluppa Lassin omistaja, ja kaipailee kovasti vuosi sitten edesmennyttä belgianjättiään Jediä. Molemmat kanit ovat saaneet elää Ketomäen kodissa vapaana, yhdessä sekarotuisen Leevi-koiran kanssa.
Ei häkkilemmikeiksi
Häkkilemmikeiksi Ketomäki ei kanejaan halunnut, se oli itsestään selvää. Aluksi hän pohti lähinnä, ottaako koira vai kani. Kani sopi paremmin hänen silloiseen elämäntilanteeseensa, ja osoittautui lisäksi hyvin "koiramaiseksi" lemmikiksi. Koira tuli taloon vasta myöhemmin.Lassi ja Leevi kirmaavat huoneistossa perätysten ja piipahtavat välillä pihalla juoksentelemassa.
Niillä on selvästikin yhteisiä leikkejä. Ja riehunnan jälkeen kaverukset kellahtavat rennoiksi lepäämään toistensa viereen.
- Lassi todennäköisesti kuvittelee olevansa koira, Ketomäki hymähtää.
Jättikanin hoito ei varsinaisesti poikkea pienemmän kanin hoitamisesta. Ravinto on samaa, joskin se ostetaan viidentoista kilon säkeissä. Ison kanin käsitteleminen on toki erilaista kuin pienen, eikä se siksi sovi lasten lemmikiksi.
Tilaa tarvitaan
Kynsien leikkuu vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Ja voimaakin: belgianjätti Jedin kynnet leikattiin Ketomäen kodissa kolmen hengen voimin. Yksi piteli etupäätä, toinen takapäätä ja kolmas saksia.Rauhallisemman ranskanluppa Lassin Ketomäki saa pideltyä kainalossaan kynsienleikkuun ajan.
Jättikanit tarvitsevat tilaa pieniä lajitovereitaan enemmän. Sisäkaneina jättirodut eivät ole yleisiä, mutta esimerkiksi tallikaneina niitä tapaa.
- Asunnolta vaaditaan, miten sen nyt sanoisi, kaninkestävyyttä, Ketomäki hymyilee.
Papana-asiat Lassi on oppinut tekemään omaan laatikkoonsa.
Ketomäen kodissa on päädytty nostamaan sähköjohdot kanin ulottumattomiin tai suojaamaan ne huolella.
Ruokapöytä tuoleineen on metallista, ja sängynalunen on peitetty. Puiset kynnykset, listat, seinännurkat ja saunan lauteet pureskeltiin jo Jedin aikana. Belgianjätti onkin Ketomäen mukaan luppaa aktiivisempi, itsepäisempi ja voimakkaampi.
Lassi-luppa on rauhallinen kaveri, mutta kun sillä on vauhti päällä, se menee omistajansa sanojen mukaan "pitkin seiniä" - ja jopa kiipeilee.
Ketomäki kehuu ranskanluppaansa sosiaaliseksi touhuajaksi, joka on liikkeellä silloin kun hänkin. Aamutouhut hoituvat kani kannoilla, ja muutoinkin Lassi on päivän askareissa mukana.
|
|
Kissat
| Kasvattajan työ vaatii tietoa ja taitoa
|
| Kiusausta kissan ruokakuppiin
|
| Eläinten etu ensin
|
| Kesäkissat taas kaduilla
|
| Kuopion löytöeläinsuojassa poikkeuksellisen paljon kissoja
|
Koirat
Hevoset
| Emännälle tuliaiseksi hattu HIHS:sta
|
| Portti lasten ravimaailmaan
|
| Tallitöissä saa hien pintaan
|
| Hevonen ansaitsee harjauksensa
|
| Ratsaille ja lokariksi
|