| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kaveri mukaan sorsajahtiin
Rääppeinen kesä ei näytä sotkeneen vesilintujen pesintää, joten metsästettävää pitäisi löytyä. Sorsakausi kestää oikeasti monta kuukautta, vaikka monella jahti loppuu jo aloituspäivään.
Sorsalintujen metsästys alkaa 20. elokuuta puoliltapäivin. Riistanhoidonneuvoja Reijo Kotilainen Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiristä kertoo, että vaikka alkukeväällä näytti, että vesilintupareja olisi viime vuotta vähemmän, niin parilaskennassa pareja löytyi.
Samanlaista tietää myös metsästäjä ja Kotilaisen kollega Ville Hokkanen Pohjois-Savon riistanhoitopiiristä.
– Omakohtaisten havaintojen ja tuttujen jututtamisen perusteella vesilintupoikueet onnistuneet hyvin, ja poikaset kehittyneet mallikkaasti.
– Hyvältä näyttää; siellä puolella on sitä satoa, mitä voidaan korjata, Hokkanen sanoo.
Linnut ovat kehittyneet jopa niin hyvin, että osa on jo lähtenyt muutolle. Hokkanen kertoo yhdellä isolla kosteikolla nähdyn jopa 500 linnun partti, joka saattaa olla nyt jo maan rajojenkin ulkopuolella.
Jänis ykkönen
Suomessa metsästettiin viime vuonna noin 272 000 sinisorsaa, eli lukumääräisesti eniten metsäjäniksen jälkeen.
Kauden aloitus on aina kiireinen, mutta sitten into lopahtaa. Monella kausi kestää tasan puoli päivää, vaikka kausi kestää jäiden tuloon.
Syksyllä pohjoisesta muuttaa sorsia, jotka ovat pesineet siellä myöhemmin ja niillä on myös ollut myöhemmin sulkasato kuin meillä. Linnut tulevat lentokykyisiksi vasta silloin kun täältä linnut ovat osin jo lähteneet.
– Lokakuu on vielä varsin hyvä vesilinnustuskausi. Itse olen jopa joulukuun puolella vielä ollut vesilintujahdissa. Silloin sorsat ovat rasvaisen pulleita ja ne ovat vielä hyvin maukkaita, Ville Hokkanen kehuu.
Vesilintuja metsästetään myös keinotekoisilla kosteikolla, joiden rakentamiseen on taas saatavilla myös tukea. Kun lintuja pyydetään maltillisesti ja ruokitaan, niin kosteikoilla pystytään jatkamaan myös saalisvarmaa kautta.
Sorsakin veden viljaa
– Kun kerran kahteen viikkoon käy jahdissa, niin linnut saa ruoan ja suojan pitkäksi aikaa. Muutto ei käynnisty ja pystytään metsästämään lokakuun loppupuolelle, Ville Hokkanen neuvoo.
Osakaskunnat ja kalastuskunnat voisivat myös ottaa asiaa enemmänkin kontolleen. Linturiista on samanlaista viljaa mitä hoitaa ja ottaa talteen kuin kala. Samalla saisivat lisämetsästysmahdollisuuksia myös he, ketkä eivät muuten pääse niin helposti vaikkapa metsäkanalintujahtiin.
Koira löytää
Reijo Kotilainen suosittaa aina noutavan koiran käyttöä, ja kiitettävissä määrin se on kuulemma myös lisääntynytkin. Koira poimii nekin linnut helposti, mitkä ihmissilmä on jo kadottanut.
– Jos toimii koiran ohjaajana metsästäjän apuna, niin ei tarvitse metsästyskorttia eikä metsästysoikeutta alueella, Kotilainen muistuttaa.
Jos koiran kanssa taas omin päin keräilee kadotettuja lintuja, niin silloin metsästyskortti ja metsästysoikeus pitäisi olla.
Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollista pitää koiraa esimerkiksi allergian tai työn takia.
Hokkanen kertoo että Pohjois-Savossa koiraharrastajat ja metsästäjät ovat tehneet jo kauan yhteistyötä, mutta uusia noutajia tarvitaan.
– Harvoin niitä liikaa on. Siihenhän sitä meidän metsästäjien pitäisi pyrkiä, että saataisiin kaikki ammuttu riista talteen.
– Ja siinä koirat ovat ihan ykkösasemassa, Hokkanen muistuttaa.
