Fysiologian emeritusprofessori vastaaMiksi pää, jalat ja keskivartalo pitää pitää lämpimänä?

Kuva: Timo FIlpus

Talvipukeutuminen ei ole vain mukavuuskysymys vaan terveyden kannalta välttämätöntä.

Pakkasta pitää kunnioittaa, sanoo Kuopion yliopiston fysiologian emeritusprofessori Osmo Hänninen.

Liikuntalääketieteestä innostunutta professoria surettavat tämän talven pitkään jatkuneen kylmän kauden aikana erityisesti ulkona avopäin kulkevat nuoret miehet ja naiset.

Näin siksi, koska pakkanen ottaa kaikkein pahimmin päähän, koska sen ympärillä ei ole suojaavaa rasvakudosta – eikä etenkään sitä ruskeaa rasvaa, joka lämmittää kylmän keskellä elävää ihmistä.

Tätä tuikitärkeää ruskeaa rasvaa ihmisellä on heti synnyinlahjanaan. Se auttaa vastasyntynyttä kestämään sen suuren lämpötilaeron, joka on äidin 37-asteisen lämpimän kohdun ja liki puolta kylmemmän ulkomaailman välillä.

Ulkona liikkuvilla ja työskentelevillä suojaavaa ruskeaa rasvaa on mukaan selvästi enemmän kuin sisätöitä tekevillä tai kotisohvilleen janttautuneilla. Kalastajat ovat yksi ammattikunta ja avantouimarit yksi harrastajaryhmä, joille ruskeaa rasvaa on kehittynyt erityisen runsaasti.

Paljolti ulkona asustavien rappioalkoholistien elämäntapa ei liene muutoin kovin terveellinen, mutta kylmän kestämisessä he päihittävät monet raittiit.

Kuin savupiippu

Pakkasesta puhuttaessa professori Hänninen kuvaa ihmistä savupiipuksi, sillä piipun tavoin lämpö nousee ihmisessä alhaalta ylöspäin.

Ensiarvoisen tärkeää on pitää jalat lämpiminä. Hänninen ei voi ymmärtää naisia, jotka kulkevat kesät talvet korkeakorkoisissa piikkareissa. Varpaitten palelu käynnistää ihmisruumiissa refleksiliikkeen, joka vähentää pintaverenkiertoa ja ohjaa veret ruumiin sisäosiin tärkeitten sisäelinten kuten sydämen ja maksan suojaksi.

– Tämä refleksi tähtee alkuun heti viiden asteen pakkasella, Hänninen sanoo.

Jalkojen lisäksi on tärkeää suojata myös lantion seutu. Kauhistuneena professori katsoo nuoria naisia, jotka kulkevat talvisaikaan lyhyissä napapaidoissa. Ensimmäisinä paljaan selän sallimasta kylmän kosketuksesta kärsivät munuaiset. Joku on varomattomuuttaan pilannut munuaisensa tykkänään.

Pöpöt pois mehulla

Pintaverenkierron heikkeneminen pakkasella heikentää kylmälle alttiitten limakalvojen toimintaa.

Sitä mukaa kuin muutoinkin aran pään alueen limakalvot menettävät tehokaan, kasvavat ihmisen riskit sairastua. Influenssa ja muut infektiosairaudet pääsevät iskemään ja yllättämään, kun virukset pääsevät estottomasti tunkeutumaan ohentuneitten limakalvojen läpi ruumiiseen.

Osmo Hänninen muistuttaa, että pakkasella kylmettymistauteja voi jokainen suomalainen torjua hyvin yksinkertaisella tavalla: juomalla runsaasti kotoisia marjamehuja, joissa on runsaasti ns. polyfenoleja – tai flavonoidia, kuten viime aikoina on alettu sanoa.

– Flavonoidit kiinnittyvät sairauksia aiheuttavien mikrobakteerien päälle. Näin kasvaneina ne eivät kykene enää tunkeutumaan limakalvon läpi, vaan kuolevat kulkeutuessaan muun ruuansulatuksen mukana ihmisen vatsaan.

Kuopion yliopiston fysiologit ovat selvittäneet mustaviinimarja- ja muiden mehujen terveysvaikutuksia esimerkiksi armeijan varusmiesten keskuudessa. Huomattiin, että infektiosairaustapaukset putosivat kotoisten mehujen ansiosta puoleen.

Hännisen mukaan mehuja juomalla kansakunta voisi säästää sairauskuluissa saman verran, mtä armeijan ylläpitäminen maksaa valtiolle vuodessa.

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious