EmediateAd

PROFEETTA

  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
A A
20.8.2010 0:01

Malik (Tahar Rahim) oppii vankilamaailman pelisäännöt Cannesissa palkitussa elokuvassa Profeetta.

OLLI-MATTI OINONEN

Mikä onkaan paras paikka nuorelle kriminaalille oppia uutta? Vankila, jossa saat konnuuden alkeis-, perus- ja jatkokurssit samassa paketissa. Samalla opit lukemaan ja kirjoittamaan, ja kun pidät korvasi auki, sinulle aukenee täysin uusi maailma, jossa ovelimmat miehet ehjiksi jää. Turpaan pitää kuitenkin ottaa muutamankin kerran.

Malik El Djeban (Tahar Ramin) on 19-vuotias, puoliksi arabi ja puoliksi korsikalainen, joka saa kuuden vuoden linnatuomion poliisin pahoinpitelystä.

Malik vaikuttaa täysin toivottomalta tapaukselta; ei vanhempia, ei kotia, ei lapsuutta, ei luku, eikä kirjoitustaitoa, ei tulevaisuutta. Hän on vankilan hierarkia-tasolla pohjasakkaa, jota on helppo kopsauttaa nivusiin ja viedä samalla lenkkaritkin.

Sitten Malik saa korsikalaiselta mafiosolta (Niels Arestrup) käskyn tappaa eräs egyptiläinen. Jos näin ei tapahdu, Malik tapetaan. Vaihtoehtoja ei juurikaan ole, jos aikoo selvitä hengissä seuraavat kuusi vuotta. Oma paikka on lunastettava, partakoneen terä hampaiden välissä.

Jacques Audiardin ohjaama Profeetta on karun ankara vankilakuvaus ja nuoren pojan kehityskertomus. Se kertoo maailmasta maailman sisässä, paikasta, jossa korruptio ja väkivalta hallitsevat. Kaikki ovat ostettavissa; niin poliisit kuin asianajajatkin.

Profeetta kertoo siitä, kuinka hämmästyttävän tehokkaasti huumeparonit johtavat toimintaansa vankilan muurien sisältä. Ongelmana on vain se, että huumebisneksen apajille on suorastaan tunkua. Korsikalaiset, italialaiset, arabialaiset... Kaikki taistelevat huumekaupan herruudesta ja aseet laulavat herkästi vailla minkäänlaisia tunnontuskia.

Audiardin elokuva on yksinkertaisen komeasti tehty ja tehokkaan aidosti näytelty. Kerronnassa on harvinaisen hieno imu, joka koukuttaa katsojansa välittömästi ja 150 minuuttia kuluu kuin siivillä.

Ohjaaja kuljettaa tarinaansa jäntevästi, maagisen realismin otteella. Väkivalta kuvataan inhorealistisella näkemyksellä, mitään sen suurempaa kaunistelua tuntematta. Tappaminen on brutaalia touhua, eikä sen näyttämiseen tarvita minkäänlaisia hidastuksellisia tehokeinoja. Kyllä se veri lentää muutenkin.

Murhatun egyptiläisen kummittelut Malikin mielessä luovat elokuvaan kiehtovaa mystisyyttä samoin kuin miehen oudot unenomaiset ennustajan lahjatkin. On mielenkiintoista seurattavaa, miten Malikista tulee profeetta omalla maallaan, viestiviejä ja välittäjä jengien keskellä. Hieman sekavaksi jää erilaisten ihmiskohtaloiden kirjo. Kuka johtaa ketäkin huumemaailman taistelutantereella?

Profeetta on jälleen hieno osoitus siitä, kuinka hienosti elokuva toimii, kun on hyvä käsikirjoitus, hyvät näyttelijät ja näkemyksellinen ohjaus. Ei tässä mitään erikoistehosteita kaivata.

Draama

Toiminta, jännitys ja seikkailu

Kommentoi artikkelia