AIRA KELLBERG-MECHELIN - Isän sylissä

A A
8.5.2010 00:01 TEPPO KULMALA

AIRA KELLBERG-MECHELIN Isän sylissä

Mediapinta 2010, 63 s. Iisalmelainen Aira Kellberg-Mechelin rinnastaa esikoisrunokokoelmassaan toisiinsa aineellisen oravanpyörän ja yleensä runon loppua kohti avautuvan hiljaisen hengellisen luottamuksen.

Teksteissä esiintyy kysymyksiä ja myös melko tavanomaisia huomautuksia. Nämä eivät silti typistä runoja toteamusten tai huudahdusten tasolle. Kristitty näkökulma ei toisekseen ajaudu paatokseen, mikä näkyy sekä muodossa että sisällössä.

Muun muassa synnillä nähdään pohjimmiltaan ihmisen kasvuun tähtäävä tehtävä. Yksilö kamppailee tietään vastakohtien kautta - Jumalan avulla. Runoilija säästää sanoja ja pitää tekstien eduksi rivit lyhyinä ja sillä tavoin avoimina, että ilmavuus jättää eräänlaisen lukijassa jatkuvan rukoushuokauksen vaikutelman: "Kyynelhelmi / - Kiteytetty sielun sade / antamassa uutta kasvua. Viheriöi sielu, / valoa näkyvissä".

Kun säkeet joskus pitenevät, ote käy selittelevämmäksi, mutta enemmän kirjaa sävyttää arkisen soinnikas ja nopea, usein lapsenuskoa välittävä sanonta. Samoin mukana välähtää miedosti kriittistä tai lempeää ironiaa.

Kaavattomasti rytmitetyt runot kääntyvät välillä kuin tunnustellen riimeiksi. Kirjoittaja luo kosketuspintaa vanhanaikaisen ja hallitsevana käyttämänsä uudemman ilmaisun välille, mikä osoittaa keinojen hallintaa sekä teeman että tunnelman hyväksi.

Inhimillinen tunne toimii omilla pienillä ja aidon haparoivuutensa runouden kautta välittävillä ehdoillaan, vaikka kehykset ovat korostetun uskonnolliset ja sellaisina suuret.

Runous

Kommentoi artikkelia