Aki Salmela - Yhtä ja samaa

A A
30.9.2009 0:01

Aki Salmela Yhtä ja samaa

Tammi 2009, 74 s. Aki Salmelan (s.1976) neljännessä kokoelmassa Yhtä ja samaa on filosofi Ludvig Wittgensteinin kuulu huomautus kääntynyt päälaelleen. Salmela kirjoittaa. "On puhuttava siitä mistä ei voi puhua."

Kirjan mottonakin on Wittgenstein-sitaatti: "Filosofiaa tulisi oikeastaan vain sepittää." Tekstien ja tulkintojen elämä on tärkeä osa Salmelan runollisia kuviota ja tiukkaa ammattitaitoa.

Salmela on älyllinen runoilija, joka hahmottaa ihmisenä olemista ja maailmassaoloa metafyysisestä ja ironisesta näkökulmasta. Me emme oikein tiedä missä leikissä olemme mukana. Ja toiset eivät edes halua tietää. Mutta runoilijan täytyy.

Uudessa kokoelmassa on paljon "kafkalaisia oletuksia" ihmisen asemasta maailmassa. Kielen tuntosarvilla voi edetä jonkin matkaa, hahmottaa olemista ironisina suhteina. Maailma on siten rakennettu, että "kahta kertaa et voi astua samaan virtaan" (Herakleitos).

Runoilijalle ihmisen oleminen maailmassa on lopulta metaforinen tapahtuma. Se viittaa aina johonkin, mutta me emme tiedä välttämättä mihin. Elämme kupolin alla, kuin kosmisella tarjottimella. "Kokonaisuus näyttää tosin mielettömältä, mutta yksityiskohdissaan täydelliseltä", (Franz Kafka).

Salmela kirjoittaa proosarunoa, jossa on kerronnallisia aineksia.

Monista asioista voidaan kertoa runossa paradoksaalisen tuoreesti ja eri tavoin. Esimerkiksi ihmissuhteista ja rakkaudesta voidaan piirtää kuva, joka on tuore ja kokemuksellinen. Ihmissuhteiden kohtaamiset ja etäisyydet saavat näin aivan uuden merkityksen. Jokainen ihmisen tarina on kuin avaruudellinen välähdys tähtitaivaan isolla kartalla.

Yhtä ja samaa on taiten rakentuva ja mietitty kokoelma, kaikki runot, runoilijan siirrot, ovat hyvin perusteltuja, kielellisesti tarkkoja.

Hannu Waarala

Runous

Kommentoi artikkelia