EmediateAd

ANNE STENLUND - Ulvo kuuta kaunis lapsi

6.5.2010 0:01 EIJA KOMU

ANNE STENLUND Ulvo kuuta kaunis lapsi

Lurra Editions 2010, 70 s. Anne Stenlundin (s. 1970) esikoisrunoteos Ulvo kuuta kaunis lapsi hakee jännitteensä muodonmuutoksesta. Aino Kallaksen ja Heikki Asunnan mallin mukaisesti runominä, "tuulen ja kuun lapsi", muuttuu ihmisestä sudeksi. Susinaaras kulkee omia polkujaan, koska "susinaisella on kuun sielu". C.S. Lewisin Narnia-sarja on julkilausuttu kirjallinen viite.

Personointi on parhaimmillaan ilmeikästä: "kuralätäkössä / kuvajainen / pelosta kyyristynyt". Armottomassa ajassa ihmiselle ei ole sijaa. Koskettavimmillaan runominä muistuttaa, ettei saa alistua murtumaan, vaikka sitä yritettäisiinkin, sillä "leipä pitää jakaa". Toinen ihminen on teoksessa sekä toivo että uhka.

Silti teoksen elämänfilosofia on ohutta. Tarkentaminen olisi tehnyt runoista kerroksellisempia. Nyt teos kärsii suurieleisestä, väljyydessään kovin yleisestä ihmettelystä: elämä! Kuolema! Ajan mitta!

Rytmitys on osittain kohdallaan, mutta useimmiten runojen lopukkeet on latistettu pyöristämällä ne tyhjiksi haikailuiksi tai tarpeettomaksi selittelyksi.

Kommentoi artikkelia