EmediateAd

HENRIIKKA TAVI - Sanakirja

A A
4.8.2010 0:01 HANNU WAARALA

HENRIIKKA TAVI

Sanakirja

poeEsia 2010, 89 s.

Avantgarde on olemukseltaan niskoittelevaa kieltä. Se haluaa pois kielipoliisin kurista ja järjestyksestä. Se haluaa edetä kohti kapinaa. Mutta avantgarden ironisena kohtalona on tulla osaksi suurta historiallista järjestystä, taiteen omaa jatkumoa.

Filosofi Roland Barthesin sanoin: "Taide näyttää ajautuneen kompromissille alttiiksi niin historiallisesti kuin sosiaalisesti. Siitä taiteilijan yritys sen tuhoamiseksi."

Suomen kokeellisimpana runoilijana Henriikka Tavi (s.1978) on tästä kaikesta hyvin selvillä toisessa kokoelmassaan Sanakirja. Siinä Tavi käy sanojen merkitysten ja assosiaatioiden kimppuun leikin ja ilkikurisen huumorin avulla - ja hauskan onnistuneesti.

Tavi haluaa Sanakirjassa löytää kielen alkiot ja merkityksien juuret uudelleen. Merkityksen paradoksaalisuuden löytäminen on aina puhdasta ihmettelyä, kuin lapsella, eikä ainakaan pelkkää akateemista "oppineisuutta".

Sen Tavi todistaa hyvin. Sanakirja on "oikeaa runoutta" tiukan semanttisesta rakentelustaan huolimatta.

Sanakirja on uuden suomalaisen kokeellisen runouden puhdaspiirteisin edustaja. Siinä ollaan selvillä runouden traditioista, jossain määrin jopa kapinalliseen tyytymättömyyteen asti. Vielä halutaan tehdä jotakin muutakin. Teoksen kehdossa uinuu myönteisessä mielessä eräänlainen "strukturalistinen lehtolapsi".

Runous

Kommentoi artikkelia