EmediateAd

JONATHAN GLOVER - Lapsia valitessa. Geenit, vammaisuus ja suunnittelu.

A A
11.2.2010 0:00

PAULI VESAKAS

JONATHAN GLOVER Lapsia valitessa. Geenit, vammaisuus ja suunnittelu.

Suom. Tytti Heikkilä. Like 2009, 139 s. Jonathan Glover (s. 1941) on se brittiläinen filosofi, joka on kirjoittanut teoksen Ihmisyys (suomennos 2007, alkuteos Humanity, 1999). Kirja löi lukijan kanveesiin.

Tuore teos Lapsia valitessa. Geenit, vammaisuus ja suunnittelu (alkuteos Choosing Children: the Ethical Dilemmas of Genetic Intervention, 2006) on suppea mutta perin innostava tutkimus biolääketieteen etiikan alalta.

Kirjan ydinidea on ensiksi tuoda eettiseen pohdintaan se problematiikka, mikä syntyy nykylääketieteen keinojen, alkio- ja sikiödiagnostiikan, käyttämisestä vammaisten lasten syntymisen ehkäisyssä. Toiseksi tulevat ne ongelmat, jotka ihmiskunnalla on ratkaistavina, kun alkioita paranteleva geneettinen säätely tulee mahdolliseksi tulevaisuudessa.

Glover lähtee liikkeelle vammaisuuden, pelkän erilaisuuden ja normaaliuden määrittelyn hankaluudesta. Filosofiseen teoreettiseen taustaan Glover sijoittaa tapauskertomuksia. Miten esimerkiksi pitäisi suhtautua tapaukseen, jossa kuuro naispari käyttää perinnöllisesti kuuroa ystäväänsä spermanluovuttajana kuuron lapsen saamiseksi?

Tulevan lapsen syntymää ratkaistaessa Glover ottaa peliin Aristoteleen käsitteen ihmisen kukoistaminen. Glover määrittelee kannakseen, että sokeus ja myös kuurous ovat esteitä ihmisen kukoistamiselle elämässään. Silti tällainen puute ei itsessään ole arvokkaan elämän este.

Kaikkineen eettinen problematiikka alkio- ja sikiödiagnostiikan kohdalla on tavattoman vaikeaa. Miten pitäisi suhtautua tilanteeseen, jossa alkiodiagnostiikan keinoilla valitaan terve syntyvä lapsi, jotta sen napanuorasta otettavilla kantasoluilla voitaisiin pelastaa hänen aiemmin syntyneen sairaan sisarensa elämä? Tuleeko syntyvää lasta tässä käytettyä välineenä?

Ainakin James Watson ja Robert Nozick ovat kannattaneet vanhempien mahdollisuutta päättää (tulevaisuudessa) vapaasti syntyvien lasten geneettisestä parantelusta, Nozick "vapaita geenimarkkinoita". Mutta mitä seurauksia tästä voisi olla?

Glover näkee huonona mahdollisuutena genetiikkaan pohjautuvan kastilaitoksen, geneettisen kilpailun sekä rikkaiden ja köyhien maiden eron kasvamisen entisestään. Hän muistuttaa siitä, mitä Aldous Huxley on kaukoviisaasti varoittanut geneettisesti manipuloidusta ihmiskunnasta, "uljaasta uudesta maailmasta".

Glover argumentoi erittäin taitavasti. Usein hän jättää kannanmuodostuksen lukijan tehtäväksi. Tytti Heikkilän suomennos on sujuvan luontevaa kieltä. Haasteellinen kirja kaikkineen.

Tietokirjallisuus

Kommentoi artikkelia