EmediateAd

Kari Saviniemi - Kryptoideja

A A
2.9.2010 0:01 HANNU WAARALA

KARI SAVINIEMI Kryptoideja
Daimon 2010. 58 s.

Kuusikymmenluvulla aloittaneen runoilijan Kari Saviniemen (s. 1946) Kryptoideja on hänen yhdeksäs runokokoelmansa. Saviniemen viimeaikaista ilmaisua on hallinnut taidokas impressionistinen ote, kielen avonaisuus ja yksinkertaisuus, ilmavan runon tyylioppi.

Nyt teemoja ovat sivullisuus, runoilijan vieraus materia- ja rahakeskeisessä ajassa, luonnon vaihteleva yllätyksellisyys ja vuodenaikojen kierto; niissä ilmentyvät ikuisuuden heijastumat ja välähdykset romanttisessa ja katoavassa aikamuodossa.

Saviniemi solmii yhteyksiä myös aiempaan tuotantoonsa. Yhdessä runossa "vuoteet ovat levällään kuin vanhoissa ranskalaisissa filmeissä". Tämä tuo mieleen esikoiskokoelman Daffodilin (1968) nuorekkaat kuvat, eroottisen leikillisyyden ja aistillisuuteen tähtäävän ilmaisun.

Se, mikä oli ennen välitöntä kokemista ja etsimistä, on nyt etäännytettyä, haikean nostalgian siivittämää vuorottelua elämän välttämättömyyden ja havainnoimisen ilon välillä.

Joskus ihmisen osaan ja kokemukseen maailmasta kuuluu raju ja ahdistava törmäys: "Juna leikkaa auton kahtia./ Lapsi konttaa vääntyneestä romusta,/ jokeltaa."

Niukan viitteellisesti Saviniemi onnistuu luomaan persoonallista yhteyttä Saarikosken, Caj Westerbergin ja Juhani Peltosen kuvastoon.

Saviniemi on romanttisessa mielessä kuusikymmenlukulainen runoilija, joka ei ole unohtanut yksityisen ja yleisen välistä dialektiikkaa.

Kotimainen kaunokirjallisuus

Kommentoi artikkelia