Kuvittanut Terese Bast. Tammi 2011. 111 s. Tammen Keltanokka-sarjassa ilmestynyt Leena Virtasen lastenkirja Sandra ja kaverikiemurat kertoo lähinaapureina asuvien tyttöjen ystävyyssuhteista. Päähenkilönä on Sandra, joka on juuri aloittamassa koulunkäyntiä ekaluokkalaisena. Eletään kesän lopun ja syksyn alun yhtä aikaa haikeita ja jännittäviä päiviä.
Sandra asuu kaksin äidin kanssa. Gambialainen isä ei ole kuvioissa. Isän afrikkalaisuus näkyy tytön kikkarassa tukassa ja tummassa ihossa. Sandran ulkoinen erilaisuus kaveripiirissä on siis tavallaan silmiinpistävää.
Leena Virtanen ei kuitenkaan kirjoita Sandran elämää tosi hankalaksi tämän erilaisuuden takia.
Ystäväpiirin Annabellaa ja Minttu-Maariaa Sandran tukan kiharuus ei voisi vähempää vaivata. Tosin joskus Natalia kuiskii jotain Annabellan korvaan ja silloin Annabella muuttuu oudoksi, eikä haluakaan leikkiä Sandran kanssa. Silloin Sandralle tulee kurja olo.
On kyse tyttöjen välisestä suhteellisen hienovaraisesta, mutta erittäin satuttavasta kiusaamisesta. Minttu-Maaria ei lähde siihen mukaan koskaan, Annabella lähtee joskus harvoin. Natalia saattaa kysellä pisteliäästi Sandran asioista melkein milloin vain.
Nataliaa eivät tunnu kiukuttavan niinkään Sandran afrikkalaiset piirteet vaan isättömyys. Sitä Sandran pitäisi Natalialle selitellä. Vaikeaa se on, koska äiti on tehnyt ystävällisesti mutta jämäkästi selväksi, että isä ei kuulu perheeseen.
Niin siinä käy, että Natalian ongelmaksi paljastuu se, mistä hän Sandraa syyllistää, isättömyys. Natalian isä on palannut kotimaahansa Venäjälle. Ja sitten pihapiiriin ilmestyy uusi tyttö, japanilaistaustainen Venla. Hänetkin kutsutaan pihapuun alle leikkimään ravintolaa.
Tyttöjen puuhailuissa tulevat esiin kaksi lastenkirjojen voimahahmoa, Peppi Pitkätossu ja Pekka Töpöhäntä, eli kaksi ainutlaatuisesti erilaista huipputyyppiä. Terese Bastin mustavalkoiset henkilöpiirrokset näyttävät koskettavasti tyttöjen kulloisetkin tunneailahdukset.
