EmediateAd

Luc Dardenne - Kuviemme takaa. Ohjaajaveljesten päiväkirja 1991-2005.

A A
25.7.2010 0:01 HANNU WAARALA

LUC DARDENNE

Kuviemme takaa.

Ohjaajaveljesten päiväkirja 1991-2005.

Suom. Kristiina Haataja. Like 2010, 224 s.

Modernin elokuvan käsityöläiset, belgialaiset veljekset Jean-Pierre (s. 1951) ja Luc Dardenne (s. 1954) tekevät yhdessä pienimuotoisia elokuvia, jotka kaikki tapahtuvat heidän lapsuutensa maisemissa, modernin teollisen Euroopan sydämessä, Meuse-joen lähistöllä.

Darnenne-veljesten elokuvat ovat lähtökodiltaan paikallisia mutta teemoiltaan yleismaailmallisia. Heidän taustansa on kokeellisessa teatterissa, kirjallisuudessa ja alunperin dokumenttielokuvassa.

Lähtökohtana fiktioissa on aina todenkaltaisuus, esteettisyyden karsiminen, juonen sijasta todellisuuden läsnäolo ja kenties ihmisten jonkinasteinen eksistentiaalinen hajamielisyys.

Ensimmäiset dokumenttielokuvat siirtotyöläisistä, vainotuista ja syrjäytyneistä ovat 1970-luvun lopulta. Solidaarisuus-teeman jälkeen nousee esille modernin työläisen yksinäisyys ja kasvottomuus, taustana usein toisen maailmansodan tapahtumat, juutalaisvainot ja siirtotyöläisyyden kasvu.

Ensimmäinen fiktio Falsch (1986) kuvaa holokaustista eloonjääneiden kokemuksia ja perustuu näytelmätekstiin. Isä ja poika -teeman alkiot ovat tässä jo näkyvissä, ja tästä teemasta muodostuukin Dardenne-veljesten myöhempien elokuvien yksi keskeinen fokus, jota taustoittaa melkein raamatullinen kuva maailmasta, jossa Jumala on kuollut.

Maltin ylistys

Käsikirjoittaja Luc Dardennen merkinnöissä on kaikessa hänen ohjaajaveljensä läsnä. Siitä ei tarvitse erikseen puhua, sillä kyse on kaiken kattavasta ja saumattomasta yhteistyöstä. Toinen tietää jo, mitä toinen aikoo ajatella ja sanoa. Pikkutarkka käsikirjoitustyö etenee dialogin kautta hitaasti mutta varmasti.

Dardenne-veljesten kirja käsittelee heidän elokuviensa käsikirjoituksen virikkeitä ja syntyä, mutta laajanee vaikuttavaksi filosofiseksi pohdinnaksi elokuvan olemuksesta.

Keskeinen taustafilosofi pohdinnoille on Emmanuel Levinas, jonka mukaan "eettisyys on näkökulma". Ihmisen katse on kuin ensimmäiset sanat, ensimmäinen taidonnäyte. "On pysyttävä materiassa, ei draaman rakentamisessa, katseessa, ei juonessa", kirjoittaa Luc Dardenne.

Sivistyksen ohella on muistettava tämäkin paradoksi: "Käsikirjoituksemme kirjoituksen oleelliset hetket ovat niitä, jotka kuluvat ajatusten unohtamiseen. Siksi siihen kuluu niin paljon aikaa". Toisin sanoen elämää ja taidetta koskevista abstrakteista väitteistä on laskeuduttava taiteellisen toiminnan konkretiaan.

Päiväkirjan huomiot elokuvista ovat hätkähdyttävän kiintoisia. Kieslowskin väritrilogiaa Luc Dardenne pitää esimerkiksi epämääräisenä ja keinotekoisen abstraktina verrattuna dekaklog-elokuvien konkretiaan.

F.W. Murnaun mykkäelokuvan Auringonnousun (1927) veljekset katsovat, kun aloittavat seuraavan käsikirjoitusprojektin. Elokuva on aina dialogia muiden elokuvien kanssa.

Tietokirjallisuus

Kommentoi artikkelia