EmediateAd

Minna & miehet- Minna Canthia sarjakuvina

A A
5.9.2010 0:01

Uutuuskirjan sarjakuvittajat ovat Jyrki Nissinen (vas.ylh.), Jyrki Heikkinen (oik.ylh.), Pentti Otsamo (vas.kesk.), Jope Pitkänen (oik.kesk.), Reijo Kärkkäinen (vas.alh.) ja Petteri Tikkanen (oik.alh.).

RISTO LÖF

JYRKI HEIKKINEN, REIJO KÄRKKÄINEN, JYRKI NISSINEN, PENTTI OTSAMO, JOPE PITKÄNEN JA PETTERI TIKKANEN Minna & miehet. Minna Canthia sarjakuvina.
Asema & Pohjois-Savon taidetoimikunta 2010. 118 s.

Minna Canth, kuusi miessarjakuvataiteilijaa ja yksi kirja. Jo lähtökohdiltaan kiintoisa yhtälö tarjoaa yllättävän moniäänisen lopputuloksen.

Jokainen tekijöistä - Jyrki Heikkinen, Reijo Kärkkäinen, Jyrki Nissinen, Pentti Otsamo, Jope Pitkänen ja Petteri Tikkanen - antaa Canthin teksteille tyystin omanlaisensa toteutuksen. Minna & miehet kertookin sarjakuvataiteilijoista itsestään vähintään yhtä paljon kuin Canthista.

Kirjan esisanat johdattavat Canthin elämään ja tuotantoon, mutta canthilainen perusvire avautuu sarjakuvista myös kirjailijan tuotantoa tuntemattomalle. Leimallista ovat lavea yhteiskuntakriittisyys, köyhyyden kuvaus sekä naisten ja lasten näkökulma.

Jyrki Nissisen sarjakuva siirtää Canthin Köyhää kansaa -romaanin nykypäivän arkeen. Väsynyt äiti hahmottaa omaa ja perheensä elämäänsä lakonisen toteavasti, kunnes koittaa nihilistisen karu loppu.

Samaa tummaa sävyä noudattaa Pentti Otsamon sarjakuvitus Canthin Kuoleva lapsi -novelliin. Mustat ruudut tarinoivat köyhän perheen Eevi-tytöstä, joka riutuu hivutustautiin. Sairaasta lapsesta pidetään silti huolta, ruokitaan viimeisillä maitopisaroilla ja rieskapaloilla, vaikka loppu lähestyy vääjäämättä. Kylmän talviyön kohtalon hetket pienessä pirtissä ja rajakokemukset Otsamo kuvittaa sykähdyttävästi mustan ja valkoisen vuoropuhelulla.

Reijo Kärkkäinen mukailee kuvatarinaansa Canthin Eräs Puijolla käynti -novellia. Ainan ja kuvitteellisen Hilman karkumatka Puijon tornin huipulle on vapauden kaihoinen elegia. Teemaan sopii, että Kärkkäinen piirtää Ainan hahmosta yksityiskohtia ja kehoa vailla sarjakuvan ruutukaavaa.

Jyrki Heikkinen tulkitsee Canthin Epäluulo-novellin omintakeiseen, surrealistiseen piirrostyyliinsä. Kuvakerronta polveilee villisti rinnakkaisissa, unenomaisessa ja arkirealistisessa maailmassa. Harmaasävyisiä, taipuisan viivan ruutuja katsoo kuin erillisiä taideteoksia. Tarinan juju ei avaudu helposti. Sen toteaa päähenkilökin: "Mutta kaikki on niin mahdottoman sekavaa".

Aivan omaan maailmaansa menee myös Petteri Tikkasen sarjakuvasovitus Hemmo-novellista. Muurahaisperhe viettää onnentäyteistä elämäänsä kotikonnuillaan, kunnes "vihollinen on maassa". Muurahaismies lähtee uhoten taistoon. Sotatantereella verenvuodatus äityy hurjaksi - ja päättyy suureen suruun. Piirrosjälki on tekijälleen ominaista, pyöreää, komeaa ja tyylikästä.

Jope Pitkänen ilkamoi Kiss & Tell -sarjakuvassaan "legendaarisen naiskirjailijan ja savolaisen sarjakuvapiirtäjän salaisella rakkaudella". Piirtäjä saa mystisen kännykkäyhteyden Canthiin patsaan luona Kuopion yössä. Tekstareissa vaihtuvat ytimekkäät viisaudet.

Pitkänen pistää piikkiä myös rapistuneen Kanttilan talon kohtalon ja rakennusliike NCC:n suuntaan. Kanttilan pelastamisen keulakuvaksi on tyrkyllä "sikamainen" yllätys.

Kommentoi artikkelia