EmediateAd

Piia Posti - Talven jälkeen valo

1.9.2010 0:01 Terhi Anttila

Piia Posti Talven jälkeen valo

Gummerus 2010, 350 s. On ilo lukea hyvä esikoiskirja, kuten Piia Postin romaani Talven jälkeen valo. Postin kieli on hienovaraista ja osuvaa. Romaanin rakennettakin hän luo taitavasti. Ihailin myös tunteiden kuvausta.

Posti kertoo perheestä ja sen rikkoutumisesta sekä äitiydestä ja uuden onnen hakemisesta. Perheenäidin Annan kannalta "Kaikki tapahtui kuten hän oli ajatellut: häät, opinnot, lapsi, vakituinen työpaikka". Silti suru ja tyytymättömyys kalvavat.

Puoliso Jussikin on toteuttanut unelmansa, muttei saa otetta vuosista. Hän rakastuu nuoreen opiskelijaan. Annan ja Jussin tytär ajautuu ottamaan liikaa vastuuta äidistään.

Täydellisesti ei Posti onnistu. Joskus kieli notkahtaa kuluneeseen ilmaisuun. Loppu olisi tarvinnut hiomista. Oudoksuin varsinkin Jussin näkyjä Lapissa. Kirjailija tavoittaa etevämmin tytön ja naisen kuin miehen sisimmän.

Posti (s. 1976) on filosofian maisteri ja opettaa äidinkieltä. Kirjoittajana hän asettuu herkkien kirjailijoiden jatkumoon.

Kommentoi artikkelia