Rakel Liehun (s. 1939) kahdestoista runokokoelma Bul Bul on kiehtova tarinoiden ja surrealististen maailmoiden kohtauspaikka, jossa pureudutaan ihmismielen koukeroihin.
Liehu kirjoittaa leikkisän älyllistä, proosavaikutteista runoa, jossa on sekä huumoria että traagisia sävyjä.
Runojen surrealistisuus, älyllisyys ja mystiset piirteet tuovat mieleen Helena Sinervon Täyttä ainetta -kokoelman (2007) proosarunot.
Bul Bul on persialaisen runouden satakieli. Kokoelman nimirunossa tulee esiin linnun outo voima:
"Satakielen varjoa ei kukaan ole nähnyt. Se on yölintu, se ei / laula erityisen kauniisti. Se saa meidät hulluiksi, / levottomiksi voimallaan.--".
Teoksen nimi kuvastaa kokoelmaa hyvin. Runot ovat arvoituksellista laulua, jotka pakottavat lukijan sopeutumaan omaan maailmaansa. Niissä etsitään tapaa sanoa, lukea, löytää kieli ja runo, niin levottomaksi kuin ne tekevätkin.
"Vaihtakaa sanoja ja kahlatkaa veteen / Hyvää matkaa", toivotetaan ensimmäisessä runossa.
Tarinat vaihtuvat mustarotan jumalallisesta löydöstä Scottin etelänavan retkikunnan tuhoon. Toisiinsa kietoutuvien tarinoiden kautta lähestytään arvoituksellista ihmismieltä. Ehkä parhaiten sitä ilmentää viimeinen säe runossa, jossa runonpuhuja yrittää ratkaista mielen arvoitusta terapeuttinsa kanssa: "jäätikkö jolla harhailemme on hengenvaarallinen".
Säe on toisaalta hyytävä, toisaalta se vain toteaa matkan hulluuden, joka on hyväksyttävä.
Liehu on monipuolinen, paljon käännetty kirjailija. Hänen edellisestä runoteoksestaan on aikaa kymmenen vuotta. Bul Bul on haastava kokoelma, joka tarjoaa paljon etsittävää ja löydettävää. Naurun ja traagisen yhdistäminen tekee runoista vetovoimaisia.
Runot ovat historian ja tarinoiden kyllästämiä, kokeilevia ja etsiviä. Sykähdyttävä teos saa mielen liikkeelle.
