EmediateAd

Roberto Bolano - Kesyttömät etsivät

A A
21.2.2010 0:01

HANNU WAARALA

Roberto Bolano Kesyttömät etsivät

Suom. Einari Aaltonen. Sammakko 2009, 645 s.

Roberto Bolanon (1953-2003) kulttiromaani Kesyttömät etsivät (alkuteos 1999) luetaan syystä Latinalaisen Amerikan ja modernin kirjallisuuden suurten ja käänteentekevien teosten joukkoon.

Nyt tämä odysseia 1970- ja 80-lukujen meksikolaisista runoilijapiireistä ja heidän yrityksistään elää toisin löytyy myös suomenkielellä, Einari Aaltosen hienosti tulkitsemana.

Meksikolaista opiskelijanuorisoa innostaa beat-henkinen ja surrealistinen runoilijaliike, jonka johtohahmoina ovat boheemirunoilijat Ulises Lima ja Arturo Belano. He ovat despootteja kuten André Breton ranskalaisessa surrealistiliikkeessä 1920-luvulla. Molemmat ovat ulkoiselta olemukseltaan kuin Dennis Hopperin klooneja elokuvasta Easy Rider.

Bolanon romaanin tarjoama kiihkeän tempoileva elämänkuva etsii yhteyksiä muun muassa beat-kirjallisuuteen mutta myös modernin kerronnan hajoavaan, palapelimäiseen ja itseironiseen monologimaiseen muotoon.

Bolanon romaanin pirstaleiset ja toisiinsa liukuvat elämäntarinat tuovat mieleen argentiinalaisen mestarin Julio Cortezarin romaanin Ruutuhyppelyä (suom. Loki-kirjat 2005), sen eroottiset, eksistentiaaliset ja poliittiset kuviot sekä elämän niin haikeasti katoavat illuusiot.

Mikä sitten tekee Bolanon boheemikuvauksesta niin ainutkertaisen, kaiken toistuvan päihtymisen, sekoilun, katteettoman narsismin ja naintihurjasteluiden lisäksi?

Se on Bolanon romaanin synnyttämä voimakas jälkikuva lukijassa.

Bolano on päässyt kerronnassaan harvinaisen lähelle itse elämän sydäntä ja sen sykettä, nousevaa, vaimenevaa ja lopulta sammuvaa pulssia.

Näin voi tapahtua vain romaanissa, jonka kerronnan ydintä määrittää oikea tragedian taju.

Ulkomainen kaunokirjallisuus

Kommentoi artikkelia