Sinikka Vuola - Orkesteri jota emme kuule

A A
5.5.2007 11:33

Sinikka Vuola Orkesteri jota emme kuule (Tammi 2007, 69 s.)

Orkesteri jota emme kuule on Sinikka Vuolan esikoisteos. Vuola (s. 1972) on työskennellyt tietokirjatoimittajana ja tiedottajana. Hän harrastaa klassista musiikkia. Musiikillisuus on hyvä tulokulma tähän runokokoelmaan.

Mihin kirjan nimi viittaa? Vastausta voi hakea runoissa esiintyvistä linnuista ja nuottiviivastoista ja eräänlaisesta selittämättömän sanallistamisesta. Runoissa ikään kuin orkestroidaan sävellystä soittimille, mutta mikä on sävellys? Liikutaan äänten alkutilassa, joka on mysteeri samalla tavalla kuin elämän pohjimmainen lähde on mysteeri. Musiikillisuuden esittäminen tekstinä on sekin mystinen hanke, runoudelle tyypillinen.

Vuolan runot virtaavat vuolaina. Säkeenylitykset liu'uttavat niitä kuin vettä tai musiikkia. Välimerkkien käyttö alleviivaa temaattista jatkuvuutta sivulta sivulle. Kompaktilta tuntuva runo päättyy joskus pilkkuun, joskus kaksoispisteeseen. Tämä on myös hämmentävää. Runot mieltyvät kyllä muutenkin osaksi kokonaisuuden kontekstia.

Runorivi "joka tahtoo liikkua kevyesti lauseita pitkin" sekä aloittaa että lopettaa kirjan. Alussa käy ilmi, että kyseessä on "raskas haaste". Lopun mukaan kevyesti lauseita pitkin kulkijalle on tiedossa pitkä matka ja kengissä hiertävää hiekkaa.

On totta, että Vuolan kokoelma on vaativa. Pelkästään monin tavoin kuvattu nahkan luomisen aihe pistää miettimään. Jotenkin niin, että elävä elämä luo jatkuvasti nahkaansa ja musiikin kautta koetussa todellisuudessa nuotistonhoitaja onkin muistojenhoitaja ja luodut nahkat muistoja uudistumisista. "Joka ei luovu, roikkuu nahan varassa, kuristuu / mustelmille, juuttunut / talja kiristyy, lyö kasvoille / sokean naamion."

"Hetki sitten lintu - tai se, mitä nimitämme linnuksi - ojensi siipensä / ja kannatteli taivastaan. Joku pysäytti sen, joku lentämisen / lainalaisuudesta kiinnostunut." Niin tekee ihminen, järkensä vanki. Näissä runoissa on riitasointuna vastahanka ihmisen palvomalle rajallisuudelle. Näissä lentämään pystyvä on vapauteen yltävä.

Helena Miettinen

Runous

Kommentoi artikkelia