EmediateAd

Täysillä metsään ja lopulta takaisin kotiin

28.7.2010 0:01 MARJA WELIN

ANSU KIVEKÄS Täysillä metsään

Tammi 2010, 229 s. Ansu Kivekkään kirjassa Täysillä metsään on elämänmakua. Ei ole helppoa olla kolmetoistavuotias, kun pelkona on, että edessä on huostaanotto.

Kirjan päähenkilö Otso karkaa sosiaalitoimen järjestämästä palaverista vessan ikkunan kautta. Otsolla on paljon painolastia nuorilla harteillaan. Hän on mokannut koulussa, tehnyt pieniä kolttosia. Kotona viihtyminen ei kiinnosta. Äidin sulhaset ovat vaihtuneet lähivuosien aikana tiuhaan tahtiin ja viimeisin sulhasehdokas Paavo Pesusieni on pahimmasta päästä.

Otso haluaa karistaa kotikulmien pölyt jaloistaan ja lähteä kauas. Hyvä ystävä Jassu on ainoa henkilö, jolle hän kertoo suunnitelmistaan.

Neuvokkaana poikana Otso piiloutuu yöksi urheiluliikkeeseen ja kerää tarvittavat retkivarusteet. Aamulla hän hyppää itään menevään junaan aavistamatta, millainen seikkailu pakomatkasta on tulossa, kun samaan junaan nousevat nuori Mikko Petroskoista ja bisneksensä sotkenut Jukkis Tipsu-koiransa kanssa.

Kolmikon tiet yhtyvät, sillä jokainen heistä on päätyy asustamaan Kääpäkosken metsiin. Kolmen korpisoturin elämässä ehtii muutaman kuukauden sisällä tapahtua paljon. Kun kesä vaihtuu syksyksi, Otso alkaa ikävöidä kotiin ja jopa äitiä, joka Otson mielestä ei välitä hänestä lainkaan.

Täysillä metsään on viihdyttävä erityisesti pojille suunnattu tarina, jossa yhdistyy terävällä tavalla seikkailu, omatoimisuus ja kiperistäkin tilanteista selviäminen. Kirjan yleisilme on positiivinen, vaikka sen alussa kaikki asiat pojan elämässä tuntuvat olevan tiukassa solmussa.

Lempeästä veijaritarinasta on vaikea löytää kunnon pahista ellei sellaiseksi katsota sulhasmies Paavo Pesusientä, jonka kontolla on yhtä ja toista.

Kivekkään kirjan henkilögalleria on varsin persoonallinen. Lukijan on helppo hahmottaa muun muassa ex-poliisi Taisto Toivola, joka edelleen on hyvin virkaintoinen yrittäessään napata epämääräisiä tyyppejä. Kivekkään kuvaukset suomalaisesta erämaasta ja siellä selviytymisestä ovat yksityiskohtaista ja mukaansa tempaavaa.

Poikaenergialla ladatussa kirjassa on räväkkää menoa ja vauhdikasta toimintaa. Se jatkaa ansiokkaasti Kivekkään esikoisteoksen Päin Porkkalaa -kirjan linjoja.

Kommentoi artikkelia