Tapani Kinnunen - Englantilainen keittiö

29.4.2007 11:33

Tapani Kinnunen Englantilainen keittiö (Savukeidas 2007, 61 s.)

Turun romantiikan ja katu-uskottavuuden runoilija Tapani Kinnunen (s. 1962) on julkaissut kuudennen runokokoelmansa Englantilainen keittiö. Kinnunen on maamme "bukowskilaisia", estradien ja kapakoitten estoton runoilija, joka ilmaisee asiansa suoraan, karheasti mutta hellästi niinkuin Jorma Ojaharju aikoinaan, toisia vihastuttaen ja toisia ihastuttaen.

Rahvaanomaisuus, miesenergia ja satiirinen aggressio ovat läsnä Kinnusen teksteissä toisinaan kuin Tony Halmeen uhoilussa konsanaan. Kinnunen voisi olla oiva ärsytysruiske "hipsumiesten päiville", joissa naisten sortamat uroslapatossut kokoontuvat nuolemaan näppejään.

Sukupuolten välisessä taistossa Kinnusen runoilla on paikkansa eturintamassa, nimenomaan nyt niin muodikkaan "äijäenergian" ilmentäjänä.

Charles Bukowskin tapa rakentaa runoistaan tilanteita ja tarinoita on selvänä lähtökohtana myöskin Kinnusen teksteissä. Mutta Bukowskin poikkeuksellisen älykäs ja tietoinen ironiantaju on se elementti, mikä saa hänen runoutensa kukoistamaan niin kukkapenkissä kuin tunkiossakin. Toisinaan tunkio on jopa taivas, ja ilman substralia!

Silloin kun ironia on noussut tällaiselle tasolle, kuten Bukowskin runoissa tapahtuu, ei ole tarvetta muunlaiseen estetiikkaan eikä haltioituneisiin runokuviin. Kinnunenkin pyrkii tähän, mutta useimmiten lopputulos on vain kalpea aavistus mestarin viitoittamalla tiellä.

Vaatii suurta taitoa kirjoittaa äärimmäisen yksinkertaisesti ja selkeästi, paljon enemmän kuin keskinkertaisten metaforien tuottaminen. Niihin Kinnunen ei kylläkään sorru. Mutta runoudessa harkittu murha on aina parempi kuin typerä intohimorikos, sanokoon lakikirja mitä tahansa.

Tommy Tabermannin ja Heli Laaksosen vastapainona ja tasapainottavana tekijänä suomalainen lyriikka tarvitsee yhden Tapani Kinnusen, eli pulinat pois.

Hannu Waarala

Kommentoi artikkelia