T.LENNART YRJÄNÄ - Kuolema Routarajalla

A A
1.2.2010 00:01

REIJA PALTTALA

T.LENNART YRJÄNÄ Kuolema Routarajalla

Johnny Kniga 2009, 224 s. T.Lennart Yrjänä kirjoittaa miehen kiirastulesta seksuaalisuutensa pihdeissä. Romaanista syntyy väistämättä muistuma Kalervo Palsan päiväkirjateksteihin, joissa seksuaalisuus ja uskonto vetävät samaan köyteen. Toisin kuin Palsalla Yrjänän romaanissa aihe purkautuu sanoiksi ensisijassa fiktiivisin perustein. Teksti ja kieli on hyvin hallittua, vaikka aihe syöksee sakeaa seksuaalista tajunnanvirtaa.

Talo ja sen eri tilat ovat jälleen kerran toimiva symbolinen kuvasto minuuden teemalle. Tässä appivanhempien vanha talo, johon Simo Jaakola palaa, syytää todentuntuisia kuvia, joita päähenkilö itse kuvaa harhoiksi. Generaattoreina toimivat syyllisyyden ja häpeän tunteet, jotka Jaakola on vuosia koettanut tunkea takaisin aliseen tajuntaan.

Päähenkilö on jättänyt ryyppäämisen kauan sitten, mutta nyt harhoja stimuloi näytelmä, jota hän talossa kirjoittaa. Raamatulliseen kehykseen sijoitettu näytelmä "lähimmäisestä" ei vain ota edetäkseen. Vaimo, jota Jaakola rakastaa mutta ei halua, himosta puhumattakaan, on arvoituksellinen hahmo: enkelimäisen armahtava ja pirullinen kiusaaja. Rakastajattaret tarjoavat Jaakolalle mehevää seksiä ja aidon kohtaamisen mahdollisuuden, mutta mies on liian hukassa jo pelkästään itsensä kanssa. Kalu vie, ja mies vain vikisee.

Psykoanalyyttisen jäävuoriteorian tilalle tulee kirjassa päähenkilön koostama jäätelöpuikkoteoria. Suklaa on se pintakerros, jonka muut meistä näkevät. Jäätelö sen alla kertoo luonteestamme, mutta syvin itse löytyy tikusta. Yrjänä onkin tehnyt tikusta tekstiä, ja onnistuu sillä nostamaan näkyville tärkeitä keskustelun aiheita.

Kotimainen kaunokirjallisuus

Kommentoi artikkelia