EmediateAd

INDICA - A Way Away

  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
5.6.2010 0:01

Indican uusi levy-yhtiö, saksalainen Nuclear Blast, luottaa suomalaisviisikon valloittavan koko maailman. A Way Away -levyn markkinointiin käytetään jopa puoli miljoonaa euroa.

AAPO SIIPPAINEN

Vuonna 2004 kuulin Indicaa ensimmäistä kertaa Provinssirockin pienellä metsälavalla. Vaikka pörröpäisten keijukaistyttöjen musiikki kuulosti vähän lapsekkaalta, antoi vahva esiintyminen ymmärtää, että Pohjois-Helsingin bändikoulun kasvatit toisivat uusia tuulia Tiktakin kyllästämien radiokanavien soittolistoille.

Tänään lauantaina, kun tämä Indican ensimmäisen englanninkielisen levyn arvio ilmestyy, bändi esiintyy Saksassa metallifestareilla.

Uusi levytyssopimus on solmittu saksalaisen Nuclear Blastin kanssa, jonka talliin kuuluvat muun muassa Nightwish ja Amorphis.

A Way Away sisältää vanhoja Indica-hittejä uusin sovituksin ja kokonaan uudestaan sanoitettuna. Hiljainen maa -biisi tunnetaan pian maailmalla paremmin nimellä Children Of Frost. Pidä kädestä on kohtalokkaammin Precious Dark. Rannalla-itkuvirren tunnelma pysyy samana Lilja's Lamentissa.

Ei erityisen raskasta
Indica on ollut aina kiltin kuuloista musiikkia, eivätkä Nuclear Blast -diili tai Tuomas Holopaisen tuotanto vie suuntaa erityisen raskaaksi. Jo Tuuliset tienoot -levyllä (2005) oli heavy-vaikutteita ja Nightwishin tyylistä kosketinjuoksutusta. A Way Away vie ajatusta eteenpäin aikaisempaa mahtipontisemmilla orkesterisovituksilla.

Paljon on hengetöntä satulinnan kellojen kumua, mutta viimeinen biisi Eerie Eden (Vettä vasten) iskee kovaa. Kahdeksaan minuuttiin venytetyn biisin epilogi on puhdasta sinfoniaa, jonka vietäväksi antautuisi pidemmäksi aikaa.

Toki se varastaa huomion perinteiseltä bändisoitolta.

Laulaja Johanna Salomaa eli Jonsu ääntää englantia ongelmitta, mutta suomi sopii hänen persoonalliselle lauluäänelle paremmin. Kun vanhaa ja uutta versiota kuuntelee vierekkäin, on suomalaisessa enemmän potkua. Kansainvälisille faneille, joita nettifoorumien perusteella on paljon, vaikutelma on todennäköisesti päinvastainen.

Niin paljon laulutyyli ei ole kuitenkaan muuttunut, että Jonsun ääntä kavahtavat saisivat uuden mahdollisuuden Indican diggailulle.

A Way Away on julkaistu lukuisina eri versioina. On päiväkirjapainosta, jopa tuplavinyyliä. Tavallinen versio sisältää vain kymmenen biisiä. Digitaalisessa julkaisussa (muun muassa Spotify) on pari bonusta.

Nursery Crimes esittelee nopeampaa ja rockimpaa, mutta kylmempää Indicaa. Outside In on tylsää goottitunnelmaa.

Kommentoi artikkelia