EmediateAd

Johanna Rusanen-Kartano, sopraano, Jussi Makkonen, sello, Rait Karm, piano: Yö meren rannalla

  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
A A
23.12.2008 0:01

Johanna Rusanen-Kartanon Yö meren rannalla -levyllä selloa soittaa Jussi Makkonen (vas.) ja pianoa Rait Karm.

Ajatus tunnettujen sävelteosten sanoittamisesta lauluksi tuo ensi alkuun mieleen Charpentierin Te Deumin, Fredin ja optimistien onnenrallatuksen Kun rakkaus voittaa. Nyt on tartuttu suomalaisiin sävelkuviin, joihin on tilattu "uudet upeat lyriikat".

Levyn avausraita, Edith Sohlströmin Elegia toimii laulettuna sangen hyvin, mutta pianominiatyyrit, Heino Kasken Yö meren rannalla ja Jean Sibeliuksen Kuusi tipahtavat. "Hän merten taa mukanaan iloni vei, kaipaus jäi ja yö" - runoilee Pia Perkiö. Tyhjänpäiväinen teksti istuisi suomalaiseen tanssilavatangoon, tässä yhteydessä se murhaa sävelkuvan. Eppu Nuotio on löytänyt Sibeliuksen Kuusesta aitoa euroviisuromantiikkaa tyyliin "oon aina sun, vain sun".

Levy on päinvastoin-projekti: laulettavaksi sävelletyt teokset esitetään instrumentaaliversioina. Näin päin musiikki toimii luonnollisesti aivan eri tavalla, kyllähän Merikannon Kullanmurusta kuuntelee mielellään ihmisäänen taajuuksiin istuvan sellon hyväilemänä.

Kun teoksia ei ole tehty laulettavaksi, eivät laululinjat ole aina kovin luonnollisia. Kaikki tekstin tekijätkään eivät ole kovin syvällisesti miettineet, mitkä äänteet sopivat musiikin linjoihin. Silti sopraano Johanna Rusanen-Kartano tekee ehyttä työtä laulujen parissa. Se pieni melankolinen sävy, joka Rusanen-Kartanon äänessä usein väreilee, istuu näihin lauluihin kauniisti.

Löytyy levyltä sanoitushelmiäkin: Aulikki Oksanen on tavoittanut Järnefeltin Kehtolaulun tunnelmat hienosti.

Jussi Mattila

Klassinen

Kommentoi artikkelia