| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Oikeuksia poljetaan
Maastoliikennelain mukaan moottorikelkkailureitti perustetaan lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella.
Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava toi kirjoituksessaan esille sen, kuinka puutteellinen ja epäselvä vallitseva maastoliikennelaki on (SS 6.3.). Tätä heikkoutta käytetään juuri parhaillaan hyväksi esimerkiksi Koillis-Savon moottorikelkkareittiä suunniteltaessa.
Maastoliikennelain mukaan moottorikelkkailureitti perustetaan lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella joko reittitoimituksessa tai maanomistajan ja reitin pitäjän välisellä kirjallisella sopimuksella.
Moottorikelkkailureitti voidaan perustaa riippumatta maa-alueen tai vesialueen omistajan tai haltijan suostumuksesta, jos reitin perustaminen on tarpeen yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai yleisen virkistyskäytön kannalta, eikä reitistä aiheudu maa-alueen omistajalle tai haltijalle eikä poronhoidolle huomattavaa haittaa.
Laki ei siis salli reitin perustamista koskaan, mikäli siitä koituu huomattavaa haittaa ja ainoastaan poikkeustapauksissa sen voi perustaa ilman maanomistajan kanssa tehtävää kirjallista sopimusta. Kulkuyhteyden tarve saattaisi tulla kysymykseen Lapissa tai silloin, kun moottorikelkkailu on katsottavissa yleiseksi virkistyskäytöksi.
Laissa tai sen valmistelumateriaalissa ei ole kuitenkaan millään tavoin selvitetty sitä, mitä tuo yleinen virkistyskäyttö on.
Lainlaatija ei ole myöskään antanut ohjeita siitä milloin, missä tapauksessa ja kenen toimesta voidaan maanomistajien kanssa tehtävistä sopimuksista luopua ja siirtyä pakkokeinoon eli reittitoimitusmenettelyyn.
Juankoskella kaupunginhallitus ei ole missään vaiheessa esittänyt saati osoittanut, että kelkkailulla olisi niin yleistä virkistyskäyttöä, että reitti voitaisiin perustaa ilman maanomistajien suostumusta.
Matkailua tai mitään muuta taloudellista perustetta sopimusten sivuuttamisen perusteena laki ei tunne, joten onkin käsittämätöntä, että reitin ensisijaiseksi perustamismenettelyksi on valittu keino, jonka lain säätäjä on tarkoittanut toissijaiseksi.
Tätä maanantaina 1.3. uudelleen hallituksessa vahvistettua valintaa on vaikea ymmärtää myös siksi, että sopimuksia tekemällä reittisuunnitelma olisi parempi ja koko asia jo pitemmällä kuin se on nyt.
Hämmästyttävää on myös se, että Pohjois-Savon ympäristökeskus on jo vuonna 2006 suosittanut pakkokeinoja sopimusmenettelyn sijaan.
Tätäkö on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kehitys? Näinkö Juankoskella valtaa pitävä Suomen Keskusta pitää peruskannattajiensa puolia?
Juankosken kaupunginhallitus on siirtänyt suuren vastuun ympäristölautakunnalle.
Tämä on tietenkin siinä mielessä oikein, että lain mukaan ympäristölautakunta on ympäristönsuojeluviranomainen, jolle kuuluu tässäkin asiassa täysin itsenäinen päätäntävalta.
Viranomaisena ympäristölautakunnan on huolehdittava siitä, että reitin perustaminen toteutuu siten kuin laki edellyttää. Maanomistajien kanssa on tehtävä pitkäaikaiset kirjalliset sopimukset.
Näin on tehty Keski-Suomessa ja menettelytapa tunnetaan Keski-Suomen mallina.
Toivottavaa on, että Juankoskella nyt omaksuttua menettelytapaa ei tulla tuntemaan Koillis-Savon mallina.
Timo Heikkinen Maanomistaja Helsinki
|
|
