EmediateAd

Veikko vastaa

A A
28.6.2010 0:01 Veikko Virtanen

Suloista sydänkesää teille, niin vakituiset kuin satunnaisetkin lukijat. Palstan vakituinen lukija kysyy, millainen kieli oli Amerikan alkuperäisväestöllä, ja vieläkö kyseistä kieltä puhutaan.

Pahanpa pistit. Varovaisimmankin arvion mukaan Pohjois-, Väli-, ja Etelä-Amerikassa on puhuttu tuhansia kieliä ennen eurooppalaisten valloittajien tuloa. Siinä vaihessa, kun amerikkalaisia alkuperäiskieliä ymmärrettiin tutkia, osa niistä oli jo tuhoutunut. Osa kielistä on säilynyt nykypäivään, mutta niiden puhujamäärä kutistuu kaiken aikaa.

Jäljellä olevat amerikkalaiset alkuperäiskielet voidaan jakaa kymmeniin kieliperheisiin, ja moni jää kokonaan jaottelujen ulkopuolelle.

Kielitieteilijöiden näkökulmasta mielenkiintoisimpiin lukeutuu pohjoisamerikkalaisten hopi-intiaanien kieli, josta puuttuvat kokonaan aikamuodot ja aikaan viittaavat ilmaukset. Niitä korvaamassa on kaksi tapahtumatilaa: objektiivinen tila, johon kuuluvat arkimaailman tapahtumat, ja subjektiivinen tila, mihin sijoittuvat muun muassa tunteet, toiveet ja hengellinen maailma.

Kuinka kielioppi sitten vaikuttaa ajatteluun? Kielitieteilijä Benjamin Whorf on väittänyt, että hopi ymmärtäisi esimerkiksi yleisen suhteellisuusteorian huomattavasti helpommin kuin eurooppalaisen kielen puhuja, joka on oman putkimaisen aikakäsityksensä vanki.

Veteraanin tytär kysyy, kuka keksi kenttäkeittiön.

Sotajoukkoja on kautta historian verrattu heinäsirkkalaumoihin, jotka ovat tulleet, ryöstelleet kyliä ja istahtaneet leiritulilleen käristämään porsaanpakaraa. Mutta kun sodankäynti muuttui 1700-1800-luvun vaihteessa systemaattisemmaksi, tarvittiin tässäkin asiassa uusia innovaatioita.

Ensimmäisen kenttäkeittiön suunnittelijan nimi ei ole jäänyt historian lehdille, mutta soppatykkien yleistymisen sai aikaan sama henkilö, joka sattuvasti sanoi sotajoukon marssivan vatsallaan. Eli Napoleonista on kysymys.

Meikäläiset sotilaat ovat todennäköisesti ensi kerran päässeet maistamaan kenttäkeittiön antimia Suomen sodan aikana 1808-1809. Säilyneiden dokumenttien mukaan ensimmäiset kenttäkeittiöt olivat melko samanlaisia kuin nykyisetkin. Hevosen vetämässä kärryssä oli iso kattila, jonka alla tulisija. Vakiovarusteisiin kuului kauhan ohella kirves, sillä kokki vastasi myös polttopuiden teosta.

1800-luvun soppatykissä keiteltiin tietysti hernekeittoa. Kuivatut herneet säilyivät hyvin, ja sattumiksi lisättiin sitä lihaa, mitä tarjolla oli tai metsästämällä saatiin. Myös puurot olivat yleisiä murkinoita.

Britanniassa ensimmäiset kenttäkeittiöt muuten otettiin käyttöön vasta Krimin sodassa puoli vuosisataa myöhemmin. Eiväthän englantilaiset voineet ranskalaista keksintöä kopioida.

Muuten tiesittekö, että Napoleonilla oli jokaisessa voittamassaan taistelussa kaulassaan musta silkkiliina. Ilmeisesti Waterloon taistelu sattui tummien tamineiden pyykkipäivälle, sillä sotapäällikkö erehtyi solmimaan kaulaansa valkoisen liinan.

Voit lähettää Veikolle kysymyksiä tai palautetta sähköpostilla osoitteeseen: veikko.virtanen@savonsanomat.fi tai postitse osoitteeseen Savon Sanomat Päivyri/ Veikko Virtanen PL 68 70101 Kuopio.

Veikko vastaa

Kommentoi artikkelia