| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Veikko vastaa
Eloisaa elokuuta, lukijat.
Elokuu on valtaosassa kielistä saanut nimensä keisari Augustuksen mukaan, mutta me suomalaiset olemme originelleja, ja nimitämme ajanjaksoa edelleen elon leikkaamisen eli sadonkorjuun antamalla termillä.
Ensimmäiset terveiset tulevat Äänekoskelta saakka. Helena on ostanut sataprosenttisesta polyesteristä valmistetun yöpuvun, jonka pesuohjeita hän kyselee.
Pyjaman saumaan ommellussa lappusessa nimittäin kielletään vesipesu, valkaisu, kemiallinen pesu sekä rumpukuivaus. Ainoastaan silitys korkeintaan 110 asteessa on sallittu. Helena ei ole kuulemma vielä keksinyt, kuinka hän saa kostyymin puhdistetuksi silitysraudalla.
Voisitpa, Helena, ihan oikeasti kiikuttaa tuotteen sen myyneeseen kauppaan, ja kysyä, kuinka tässä pitäisi toimia. Saattaa mennä sormi suuhun vaatekaupan myyjältä. Ohjeiden mukaan toimien tuota yöpukua ei nimittäin voi mitenkään puhdistaa.
Lieneekö valmistajalla ollut taka-ajatuksena, että jos/kun tuote jossain vaiheessa menee jollain tavalla käyttökelvottomaksi, voi valmistaja vedota siihen, että tuotetta on hoidettu väärin? Tai sitten yöpuku on tarkoitettu kertakäyttöiseksi...
Yleinen pesuohje polyesterivaatteelle on hellävarainen pesu 30 asteessa, ja vielä mieluusti nestemäisellä pesuaineella, joka liukenee veteen paremmin kuin jauhe.
Monen rakennuksen seinustalla kasvaa vieläkin kasveja, jotka tunnetaan nimellä suopayrtti. Mustikan poimija tietää, että kasvin lehtiä puristelemalla saa esiin nestettä, joka tehokkaasti puhdistaa esimerkiksi mustikan likaamat sormet. Otavan värikasvion mukaan kasvi on kuitenkin myrkyllinen. Voiko suopayrttiä käyttää käsien pesuun?
Suopayrttiä, Saponaria officinalis, ei esiinny meillä luontaisesti, mutta sitä on viljelty kauan, ja viljelyksiltä sitä on karannut myös villiin luontoon.
Kasvin lehdissä ja varsinkin sen juurissa on saponiineihin kuuluvia yhdisteitä, jotka ovat pintajännitystä alentavia aineita - ja sellaisiahan juuri saippuat ovat.
Saponiinit eivät imeydy ihon läpi, joten käsienpesuun suopayrttiä voi huoletta käyttää.
Otavan kasvio on sikäli oikeassa, että riittävän suuria määriä sisäisesti nautittuna saponiinit voivat aiheuttaa ruuansulatusjärjestelmän häiriöitä, tai pahimmassa tapauksessa jopa veren punasolujen hajoamista.
Suopayrttiä on joskus käytetty yskänlääkkeenä. Sen teho on kuitenkin kyseenalainen, ja kun sillä on omat riskinsä sisäisesti nautittuna, kannattanee sen käyttö rajoittaa nimensä mukaisesti vain pesuhommiin.
Ja lopuksi: Tiesittehän, että mustikkatahrat saa käsistä pois - suopayrtin lisäksi - joko sitruunamehulla tai etikalla.
Voit lähettää Veikolle kysymyksiä tai palautetta sähköpostilla osoitteeseen: veikko.virtanen@savonsanomat.fi tai postitse osoitteeseen Savon Sanomat Päivyri/ Veikko Virtanen PL 68 70101 Kuopio.
|
|
Veikko vastaa
- Veikko Virtanen 06.02. 00:01
- Veikko vastaa 30.01. 00:01
- Veikko Virtanen 23.01. 00:01
- Veikko vastaa 16.01. 00:01 Veikko Virtanen
- Miten lehmä onnistuu tuottamaan valkoista maitoa? 09.01. 07:25
- Veikko vastaa 02.01. 00:01 Veikko Virtanen
- Veikko vastaa 19.12.2011 0:01 Veikko Virtanen
- Veikko vastaa 12.12.2011 0:01 Veikko Virtanen
- Veikko vastaa 5.12.2011 0:00 Veikko Virtanen
- Veikko vastaa 28.11.2011 0:01 Veikko Virtanen


