EmediateAd

Veikko vastaa

A A
16.8.2010 0:01

Veikko Virtanen

Salutatio, kuten oppineet ystävämme sanoisivat. Ja erityisesti tervehdys teille rakkaat kokonimikaimani, joita tässäkin maassa käyskentelee 113 kappaletta. Sitten asiaan.

Nimimerkki Lihava, mutta terve ihmettelee, miksi ihmiset edelleen käyttävät painoindeksiä (BMI eli body mass index) terveytensä mittarina. Aivan kuten kysyjä tietääkin, painoindeksin kehitti 1800-luvun puolivälissä belgialainen astronomi, matemaatikko ja sosiologi Adolphe Quetelet, eikä hänellä ollut pienintä aikomustakaan käyttää menetelmää terveyden tutkimiseen. Queteletia kiinnosti ainoastaan ihmisen painon suhde pituuteen.

Painoindeksi löydettiinkin lääketieteeseen Queteletin kuoltua, vasta 1970-luvulla. Suomessa se tuli terveydenhuollon käyttöön 1980-luvulla, ja nykyään se on käytetyin laihuuden ja lihavuuden osoitin.

Painoindeksin etu on helppous ja vertailtavuus. Vertailuluku saadaan, kun paino jaetaan pituuden neliöllä. Esimerkiksi 1,7-metrinen ja 65-kiloinen laskee painoindeksinsä seuraavasti: 65 : (1,7 x 1,7). Tulokseksi saadaan pyöristäen 22,5, eli terveessä lihassa oleva suomalainen. Terveyskirjaston mukaan normaalin painoindeksin alue on nimittäin välillä 18,5-25. Väljät rajat kuvastavat, että tarkasti määriteltyä ihannepainoa ei ole olemassa.

Jos painoindeksi on pienempi kuin 18,5 tai suurempi kuin 25, puhutaan liian laihasta tai lihavasta ihmisestä. Teoriassa siis. Täydellistä systeemiä ei ole, eikä painoindeksikään sovi sellaisenaan lihavuuden tai laihuuden - saati terveyden - arviointiin lapsille, vanhuksille tai poikkeuksellisen lihaksikkaille aikuisille.

Esimerkiksi jääkiekkoilija Teemu Selänteen pituudeksi ilmoitetaan 183 senttiä ja painoksi 89 kiloa. Painoindeksi on 26,6, joten mittareiden mielestä Teukka Salama on lievästi lihava. Ja mies on silti huippu-urheilija, jonka terveyttä tuskin moni kyseenalaistaa.

Mutta miksi painoindeksiä käytetään terveyden mittarina?

Maailmoja syleillen voisi pohtia, että kyseessä on ihmisen tarve hahmottaa luontoa ja itseään lokeroinnilla. Maailma on järkevä, jos sitä pystyy tavalla tai toisella mittaamaan - ja mielellään vertaamaan mittaustuloksia naapurin kanssa. Käytännönläheisempi syy on, että ylipaino lisää monen sairauden riskiä ja voi heikentää elämänlaatua.

Aikuisväestön osalta painoindeksiä tärkeämpää on vyötärön mittaaminen. Vyötärön ympärys kertoo vatsan alueelle kertyneestä rasvasta, ja vatsaonteloon kertynyt liikarasva aiheuttaa monia sairauksia. Vyötärölihavuuden raja on naisilla 90 ja miehillä 100 senttiä.

Pelkkään painoon tai ympärysmittoihin ei kuitenkaan kannata tuijottaa. Fyysisellä aktiivisuudella on merkittävä rooli terveydelle. Parempi olla vähän pyöreä ja hyväkuntoinen kuin laiha ja huonokuntoinen. Kuten tuttu tohtori asian puki: "Kyllähän ihminen yleensä tietää, onko terve vai ei."

Ja lopuksi: Tiesittehän, että yksi yleisimmistä kuntomittareista on Cooperin testi. Virallista ennätystä 12 minuutin rääkillä ei ole, mutta testin mahdollinen huippumatka voidaan kuitenkin laskea melko tarkkaan 5000 metrin ennätysaikojen perusteella. Etiopialaisen Kenenisa Bekelen maailmanennätys 5 000 metrillä on 12.37,35 - Cooper-testin 12 minuutissa hän ehtisi juosta noin 4 755 metriä. Normaaleilla kuolevaisilla erinomaisena kuntona pidetään, jos 12 minuutissa kipittää yli 3000 metriä.

Voit lähettää Veikolle kysymyksiä tai palautetta sähköpostilla osoitteeseen: veikko.virtanen@savonsanomat.fi tai postitse osoitteeseen Savon Sanomat Päivyri/ Veikko Virtanen PL 68 70101 Kuopio.

Veikko vastaa

Kommentoi artikkelia