EmediateAd

Veikko vastaa

A A
18.1.2010 0:00

Veikko Virtanen

Morjens, lukijat.

Aluksi korjataan edellisen tarinan painovirhe. Väitin, että eversti Edvard Furuhjelm olisi tuonut potkukelkan Suomeen vuonna 1899, ja että ensimmäinen potkukelkkailuseura olisi perustettu Ouluun jo vuonna 1890.

Oululaiset eivät tietenkään olleet noin paljon aikaansa edellä, sillä ko. eversti tilasi potkukelkan Ruotsista lapsilleen vuonna 1889.

Aatos Kaukinen tosin kertoo löytäneensä aikakirjoista maininnan neiti Vera Hjeltistä, joka olisi jo 1880-luvun alkupuolella toiminut innokkaasti potkuttelu-urheilun levittämiseksi Suomessa.

En löytänyt varmistusta tälle tiedolle, joten ennen kuin toisin todistetaan, pidetään vuotta 1889 potkukelkan Suomeen tulon merkkipäivänä.

Kun tapahtuu jotain kamalaa, sanotaan, että selkäpiitä karmii. Mikä on se selkäpii, kysyy Utelias kysyjä.

Pii on alun perin tarkoittanut hammasta, ja siinä merkityksessä se on edelleen käytössä esimerkiksi haravan tai kamman piikeistä puhuttaessa. Yhdyssanalla selkäpii on ensimmäisestä suomalaisesta Raamatusta - vuodelta 1642, kuten tiedätte - lähtien tarkoitettu selkärangan nikamariviä, joka näkyy selässä kohoumina.

Tuo verbi karmia ei sekään ole mikään nykysuomen yleisin sana. Sillä tarkoitetaan tunnetta, jonka ihminen tuntee ihollaan kylmän, pelon tai vastenmielisyyden väristyksenä.

Sitten ajankohtainen kysymys, jonka on lähettänyt Jyväskylän äijä.

Hän kysyy, onko perää kansan uskomuksessa, jonka mukaan vesijohtojen jäätymisongelma on pahimmillaan silloin, kun pakkanen alkaa lauhtua.

Kyllä kansa tietää, ainakin tässä asiassa.

Jäätyneet vesijohdot paukkuvat useimmiten puhki vasta kovan pakkasjakson jälkeen, ja tälle on yksinkertainen selitys fysiikan oppikirjassa sivulla 28.

Kun vesi jäätyy, se laajenee, sehän tiedetään. Tämä saattaa jo rikkoa jäätyneen vesiputken.

Jää noudattaa kuitenkin fysiikan lakia, jonka mukaan aine lämmetessään laajenee. Tämä aiheuttaa putkiparkaan uuden rasituksen siinä vaiheessa, kun pakkaset hellittävät, ja putken sisällä olevan jään lämpötila nousee kenties kymmenillä asteilla.

Mikä on kahden teräspallon kosketuspinnan pinta-ala, kysyy JiiHoo.

Jos asiaa kysytään matemaatikolta, hän vastaa, että kahdella toisiaan sivuavalla pallolla on yksi yhteinen piste. Pisteellä ei ole matemaattisesti pinta-alaa.

Jos kysytään fyysikolta, hän vastaa, että riippuu siitä, kuinka kovasti palloja painetaan toisiaan vasten.

Jos kysytään savolaiselta torimyyjältä, hän vastaa, että suattaa olla jonniin verran. Tae sitten ei.

Ja lopuksi: Tiesittehän, että piin likiarvo sadan desimaalin tarkkuudella on 3,14159 26535 89793 23846 26433 83279 50288 41971 69399 37510 58209 74944 59230 78164 06286 20899 8628

Voit lähettää Veikolle kysymyksiä tai palautetta sähköpostilla osoitteeseen: veikko.virtanen@savonsanomat.fi tai postitse osoitteeseen Savon Sanomat Päivyri/ Veikko Virtanen PL 68 70101 Kuopio.

Veikko vastaa

Kommentoi artikkelia