EmediateAd

Veikko vastaa

A A
19.7.2010 0:01 Veikko Virtanen

Huh hellettä, lukijat. Mistä me oikein puhuimme ennen kuin nämä helteet tulivat?

Ruoka-annoksellekin tulee hiki, kun sen laittaa mikroaaltouuniin. Nimimerkki Mikroilija muistelee lukeneensa tutkimuksesta, jossa todettiin mikroaaltouunin tekevän pahojaan kuumentamalleen ruualle. Vesimolekyylit liikkuvat säteilyn seurauksena niin vilkkaasti, että menevät rikki, ja saavat aikaan terveydelle vaarallisia muutoksia ruuan rakenteessa, väittää tutkimus.

Väittää saa mitä vain, mutta tuon kyseisen tutkimuksen tuloksia eivät monet tavallisesti asioista perillä olevat lähteet allekirjoita. Esimerkiksi amerikkalainen Food and Drug Administration, joka on Yhdysvaltain liittovaltion alainen virasto, kertoo, että nykytiedon mukaan mikrossa lämmittäminen ei vaikuta ruokaan haitallisesti.

Mikrouunin vastustajat väittävät lisäksi, että mikrolla valmistettu ruoka on mautonta ja kuivaa. Kuivuus on usein liian pitkän kypsennysajan tulosta, ja mahdollinen mauttomuus johtuu osin siitä, että pannulla paistetun pihvin maku tulee nimenomaan siihen paistuneeseen, ruskistuneeseen pintaan. Mikrohan ei ruskista.

Tuo maistuva osa siitä pihvistä on valitettavasti myös se karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava komponentti. No – kaikkea ei aina saa.

Lepolan äijät ovat keskustelleet, ja löytäneet kysymyksiä, joihin ei ole löytynyt vastauksia.

Mitä tapahtuu akun sisällä, kun se tyrkätään laturiin? Miten sähkön voima voi varastoitua akun sisälle?

Nyt täytyy hajoittaa homma ihan atomeiksi.

Kuten tiedämme, kaikki aineet muodostuvat atomeista.

Atomin ytimessä on positiivisella sähkövarauksella varustettuja protoneja, ja ytimen ympärillä kieppuu elektroneja, joilla on negatiivinen sähkövaraus.

Normaalitilanteessa protoneja ja elektroneja on yhtä paljon – atomin sähkövaraus on siis nolla.

Tietyt aineet reagoivat keskenään siten, että atomit yhdistyvät isommiksi paketeiksi eli molekyyleiksi. Nämä molekyylit yhdistyvät vielä toisten molekyylien kanssa. Samassa rytäkässä muutamia elektroneja jää kodittomiksi, ja näin on syntynyt sähkövaraus.

Auton akussa nuo reagoivat aineet ovat lyijy ja akkuhapon sisältämät rikki, vety ja happi.

Reaktio toimii myös toisin päin. Jos mainittujen aineiden luokse tuodaan ylimääräisiä elektroneja – siis johdetaan niihin sähkövirta – elektronit sitoutuvat atomeihin, ja tuo äsken mainittu molekyylien yhdistyminen tapahtuu toiseen suuntaan

Ja lopuksi: Tiesittehän, että jos joudut jättämään auton akun pakkaseen, se pitää ladata välillä, sillä akun tyhjeneminen laimentaa rikkihappoa vedeksi, ja akkuhan jäätyä poksahtaa ja halkeaa, jos neste sen sisällä muuttuu liian vetiseksi.

Tämä tietoisku nyt ei ehkä aivan täysin rimmaa ulkona vallitsevan kelin kanssa, mutta leikatkaa vaikka talteen ja lukekaa sitten uudestaan, kun lämpömittarin elohopeapatsas on kuusikymmentä astetta lyhyempi.

Voit lähettää Veikolle kysymyksiä tai palautetta sähköpostilla osoitteeseen: veikko.virtanen@savonsanomat.fi tai postitse osoitteeseen Savon Sanomat Päivyri/ Veikko Virtanen PL 68 70101 Kuopio.

Veikko vastaa

Kommentoi artikkelia