Lykkäystä tai vahva ei: näin yhä useampi suhtautuu lastensaantiin

Kuopiolainen 29-vuotias Jonna (nimi muutettu) tiesi jo ala-asteella, ettei halua lapsia. Kun muut pikkutytöt haaveilivat naimisiin menosta ja lapsista, Jonna ajatteli uraa ja matkustamista.

– Olen aina samastunut elokuvien vahvoihin ja urasuuntautuneisiin naisiin, enkä uneksinut pullantuoksuisesta perhe-elämästä, hän kertoo.

Jonna ei ole tällä hetkellä parisuhteessa. Kun ystäväperheet ovat saaneet lapsia, iän myötä hänen oma tietoinen valintansa olla tekemättä lapsia on vain vahvistunut.

– Olen oikein odottanut, tuleeko sitä vauvakuumetta. Ei vain ole tullut.

Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen tutkii parhaillaan lastenhankinnan siirtymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä nuorten aikuisten keskuudessa. Hän näkee, että vauvakuumeen merkitys lastensaannin motiivina voi nykyään olla aiempaa tärkeämpi. Ennen lastentulo oli luonnollinen osa parisuhdetta, eikä vauvakuumetta tarvittu motivaatioksi lastenhankinnan käynnistämiseen. Tutkimustietoa vauvakuumeen kokemisesta ei kuitenkaan ole kovin pitkältä ajalta.

– Osalla se ilmenee vahvana, osa taas tekee lapsia ilman vauvakuumetta. Kuume voi tulla myös miehelle, mutta tutkimusten mukaan viiveellä yleensä silloin, kun puoliso jo odottaa lasta.

Lastenhankinta voi viivästyä myös muun muassa taloudellisen taantuman, työttömyyden ja parisuhteen puuttumisen vuoksi. Toisaalta osa nuorista aikuisista ei ole valmiita vanhemmuuteen, vaikka heillä olisikin parisuhde, vakituinen työ ja omistusasunto. Terveydenhoitaja ja seksuaaliterapeutti Annu Hiekka-aho on pannut merkille sen, että useat kaikenikäiset naiset valitsevat pitkäaikaisen ja huolettoman ehkäisyn, kuten kierukan viideksi vuodeksi. Hän on työskennellyt Kuopion kaupungin seksuaaliterveysneuvolassa kahdeksan vuotta.

Lasten tekoa ajatellaankin nykyään pitkäkantoisemmalla ajanjaksolla kuin ennen, Hiekka-aho näkee.

Myös gynekologi Marita Räsänen on huomannut saman: esikoisen saantia lykätään nykyään yhä useammin ja pidempään. KYSissä ja hedelmöityshoitoihin erikoistuneella lääkäriasema InOva-klinikalla työskentelevän Räsäsen mukaan uusi ilmiö on se, että kysytään, kauanko lapsentekoa voi siirtää. Ajatellaan, että hedelmällisyyshoidot pelastavat tilanteen myöhemmin.

Hoidot ovat kuitenkin rankkoja.

– Hedelmällisyys heikentyy iän myötä, sillä munasarjat elävät omaa elämäänsä.

Ne, jotka valitsevat vapaaehtoisen lapsettomuuden, voivat kokea, että lapset rajoittavat elämää tai ettei itse sovellu vanhemmaksi.

– Tietoinen lapsettomuus voi olla myös eettinen valinta. Ajatellaan, että tähän maailmaan ei enää haluta tehdä lapsia, Räsänen sanoo.

– Lastensaantia koskevat valinnat ovat aina vastaus omiin tarpeisiin. Päätöksen arviointi ei kuulu ulkopuolisille, Miettinen korostaa.

1970-luvulla puolet äideistä oli alle 23-vuotiaita