Bakteerit ovat mukana jokapäiväisessä elämässä, eivätkä ne ole pelkkiä taudinaiheuttajia – "Maalaisjärjellä, äidin ja kotitalousopettajan opeilla pääsee pitkälle"

Bakteereista puhuttaessa tulee aina ensimmäisenä mieleen ällöttävät asiat, likaiset pinnat ja kuvat bakteereista koulun oppikirjojen sivuilta tai lääkärin vastaanoton julisteista. Bakteereilla on huono maine, vaikka tosiasiassa suurin osa niistä on terveydelle hyödyllisiä.

Toiset karttavat bakteereita järjestelmällisesti, toiset taas eivät edes muista niiden olemassaoloa. Tällaiset karttelijat avaavat oven koskematta paljaalla kädellään ovenkahvaan. Ovenkahvan ja käden väliin sujahtaa paperi, hiha tai mikä vain ettei tarvitsisi koskea kahvaan, johon on tarttunut moni muukin käsi.

Hissien ja liikennevalojen napit sekä valokatkaisimet painetaan rystysillä, kyynärpäällä tai hihansuulla. Kädet pestään heti kotiin tai työpaikalle tultaessa. Julkisten tilojen pinnat, linja-auton, raitiovaunun tai metron kädensijat, kahvat ja tangot jäävät koskemattomaksi. Karttelija saa ainakin rautaiset jalkalihakset, kun joutuu tasapainoilemaan ruuhkametrossa koskematta mihinkään.

Kun tämäntyyppiseen välttelyyn on tottunut, pintojen karttelu tapahtuu jo automaatiolla. Asioita vain tehdään ilman, että siihen pitäisi kuluttaa yhtään enempää ajatusta tai nähdä vaivaa.

Halusit tai et, bakteerit ovat mukana jokapäiväisessä elämässä, arjessa, juhlassa, kotona ja lomalla. Hyvänä esimerkkinä tästä on jokapäiväisessä käytössä oleva älypuhelin, joka on todellinen bakteeripesäke mutta vain harva muistaa puhdistaa sitä säännöllisesti.

Pöpöpesäkkeinä tunnetut hotellihuoneet kuhisevat erilaisia bakteereita, vieraileehan siellä paljon ihmisiä eri kulttuureista, asiakkaista hotellin henkilökuntaan. Hotellihuoneen kaukosäädin saattaa olla likaisempi kuin vessanpöntön istuin, sillä sen siivoamiseen ei välttämättä kiinnitetä niin paljon huomiota kuin muiden pintojen puhtauteen.

Ainakin ulkomaan hotelleissa on todistettu tilanteita, jossa siivooja pesee vessan ja hotellihuoneessa olevat lasit samalla pesusienellä, tai vaihtoehtoisesti vain suihkauttaa lasinpesunestettä lasiin. Niinhän sitä sanotaan, että tieto lisää tuskaa, niin tässäkin asiassa.

Ihmisen kehossa on puolitoista kiloa bakteereita. Jokainen tarvitsee niitä ja niillä on ihan oikeasti tärkeä merkitys jokapäiväisessä elämässä. Kädet kannattaa kuitenkin liata hyvällä omallatunnolla, laittaa lapset ulos leikkimään ja samalla altistua luonnon omille bakteereille.

Bakteerit eivät siis missään nimessä ole pelkkiä taudinaiheuttajia, vaan niillä on tärkeä merkitys jokapäiväisessä elämässä. Niin kuin kaikessa, ehkä siisteydenkin kanssa kultainen keskitie on turvallinen vaihtoehto. Kotona normaali siisteys on riittävää ja desinfiointiaineet voisi jättää sairaalaan, sinne missä niitä todella tarvitaan.

Voisi melkein sanoa, että maalaisjärjellä, äidin ja kotitalousopettajan opeilla pääsee pitkälle. Toki näin flunssa-aikaan olisi kiva kiinnittää hygieniaan hippusen enemmän huomiota kuin normaalisti, jos haluaa minimoida sairastelun määrän. Bakteereita tai tauteja ei tarvitse ajatella mitenkään aktiivisesti, mutta hei, entä jos kuitenkin pesisit kädet sisälle tultaessa?

Kirjoittaja on SavoBlogien kolumisti, joka asuu ja työskentelee Gran Canarialla.

Uusimmat

Kolumnit

Kuka louhii kansallisaarteitamme tulevaisuudessa? – ”Löytäjä saa pitää” -periaate on 1700-luvun jäänne kaivoslaissa

Neljän vuoden kuluttua, seuraavien eduskuntavaalien aikaan meillä voi olla jo uudet viestintävälineet, joiden kautta vastaanotamme tietoa ja propagandaa

Niin pitkään kuin tärkeintä on saada tilastojen luvut laskuun, ei köyhyys lopu – "Yksi mahdollisuus olisi kaikille maksettava sosiaalituki"

Tässä ajassa ei tarvita enempää provokaattoreita ja epäsovun lietsojia – Visiona on Suomi, johon voit luottaa

Konmaritus ja kuolinsiivous kertovat omalla kielellään nykyajan ihmisten tavarapaljoudesta – "Tavaran merkitys tuli omalle iholleni 2000-luvun alussa eräänä syyskuisena sunnuntaina"

Monen nuoren on vaikea käsittää ruotsin opiskelun merkitystä – "Kannattaa lähestyä asiaa niin, että vähäinenkin kielitaito on rikkaus"

Aggressiivista käyttäytymistä selitetään esimerkiksi alkoholinkäytöllä – "Sen selityksen nojalla käytännössä kaikki Twitteriin kirjoittelevat olisivat lähes jatkuvassa humalassa"

Kolumnisti Emilia Parviainen nauttii talviautoilusta, erityisesti vanhalla omalla menopelillään: "Sen sisällä ei todellakaan tarvitse palella"

Nykyrakentaminen on kulutuskulttuurin kestämättömyyden ilmentymä, kirjoittaa Heli Kaarina Kananen: "Monet ovat menettäneet omaisuutensa ja terveytensä"

Olenko väärässä, jos väitän, että suomalainen urheilutapahtuma on hajuton, mauton ja väritön? – Seurojen markkinointipäälliköiden kannattaisi hakea oppia vaikkapa Torontosta