"Darude-keissi oli häpeällisintä, mitä olen hetkeen mediassa nähnyt – tai no, muutamaan päivään": Pele Koljonen ruotii kolumnissaan uutissovellusten hälytysten aiheita ja viihdeuutisointia

Lapsena kysyin isältä aina, että missä sen tukka on. Isä vastasi aina samoin: Jumala rankaisi.

Tiesin minä, että isä puijasi, muslimihan hän on, toisin kuin minä.

Tämä tuli mieleen, kun uskoni Jumalaan on tällä hetkellä koetuksella. Näin, vaikka minulla on Jumalan ainoa poika tatuoituna kaulaan. Se tosin näyttää monen mielestä enemmän helvetistä tippuneelta herneenversolta kuin Jumalalta.

Väliäkö tuolla, itsepähän ihoni kannan.

Kuuntelin äskettäin erästä radiokanavaa. Vieraana oli Ville Virtanen. Ei Jukan poika, vaan se hiekkamyrskystä ponnistanut Darude. Se, jonka hittikappale kahdenkymmenen vuoden takaa soi vielä tänäkin päivänä esimerkiksi joissakin NHL-halleissa. Darudelle vihjailtiin kanavalla melko suoraan, että musiikintekijä on plagioinut kappaleensa.

Kerkesi kulua kaksi minuuttia ja avasin älypuhelimestani erään isomman lehden sovelluksen. Otsikko meni kutakuinkin näin: Darude kiroili radiossa plagiointisyytöksien takia – sitten alkoi selittely. Jälkimmäinen lause on suora plagiaatti lehden otsikosta.

Toisin sanoen erään lehden viihdetoimittaja päätti minuuttien aikana syyllistää Darudea plagioinnista. Sitähän se on, syyllistämistä. Selittely ja selitys kun ovat kaksi aivan eri sanaa.

Joo, tiedetään, klikkejä pitää saada. Olen niiden kalasteluun itsekin syyllistynyt. Oikeuden ottaminen omiin nimiinsä on kuitenkin äärimmäisen härskiä, jopa julmaa.

Toisaalta on vaikea uskoa, ettei Darude ottaisi vaikutteita sellaiselta artistilta kuin Agnes Carlsson on.

Darude-keissi oli häpeällisintä, mitä olen hetkeen mediassa nähnyt. Tai no, muutamaan päivään. Aivan viikon alkajaisiksihan Suomi menetti yhden kaikkien aikojen urheilijan, Matti Nykäsen.

Nykäsestä on kirjoitettu jo kaikki tarpeellinen ja vähän liikakin. Urheilumenestyksestä riittääkin toki kirjoitettavaa, mutta liialla viittaan kaiken maailman häntäheikkien ratsastamiseen Masan uroteoilla vielä hänen kuolemansakin jälkeen. Niitä totisesti riitti ja se kuvotti.

Älypuhelin on maailman paras keksintö. Pitää lapset poissa pahan ja vaarallisen urheilun parista. Minua kiinnostaa, mitä maailmalla tapahtuu. Älypuhelimen tiettyihin uutissovelluksiin on saatavilla hälytykset, kun jotakin merkittävämpää tapahtuu. Esimerkiksi Matin kohtalo piippasi.

Keskiviikkona piippasi uudestaan ja uteliaana selasin heti, onko jossain taas terrori-isku tai onko vanhustenhoidosta paljastunut jotain vieläkin karmeampaa. No, ei ollut, vaan oli erään nuoren kiekkoilijan elämänkumppanin alastonkuvat hakkeroitu netin pimeimmille sivustoille. Enpä olisi ilman tätä tietoa pärjännyt, hyvä että piippasi. Vieläpä puolilta öin.

Ja ainakin opin, kuinka lehden iltavuorolaiset iltojaan työpaikalla viettelevät.

Toisaalta on turhaa syyttää pelkkää lehteä. Siellähän kirjoitetaan siitä, mikä ihmisiä kiinnostaa. Ja ihmismielihän on tunnetusti likainen.

Kuten isäni, minäkin kaljuunnun. Olen kaljuuntunut jo tovin. Rankaiseeko Jumala, vai onko vika geeneissä? En ole täysin varma. Ehkä puhelin piippaa taas pian ja saan vastauksen tähän kysymykseen.

Kirjoittaja on urheilumaailmasta kiinnostunut ex-ammattijalkapalloilija, nykyinen PK-37:n edustusjoukkueen päävalmentaja.