Ei ota paljoa saada toinen tuntemaan itsensä arvostetuksi

Aina kun on jotain myönteistä sanottavaa se kannattaa sanoa ääneen, ohjeistetaan nykyään opettajaopetuksessa. Palautteen antamisen malli menee jotakuinkin näin: Aloita vahvuuksista, etene kehitettävään.

Tämän kauniin ohjeis-tuksen merkityksen käy-
tännön koulumaailmassa opin vastikään, kun suoritin aineenopettajan opintoihin sisältyvää harjoittelujaksoa yläasteella. Pääsin seuraamaan myönteisen palautteen vaikutusta oppilaisiin, mutta myös työkavereihini, joita olivat koulun henkilökunta ja muut opettajaharjoittelijat.

Harjoittelu oli melko raskas, kun samaan aikaan omat opintoni olivat suura hullunmyllyä, ja harjoittelukoulu sijaitsi melko kaukana yliopistosta. Päivien tunnit venyivät pitkiksi.

Silti harjoittelu oli oikeastaan mukavaa. Sen mahdollisti muilta harjoittelijoilta tullut palaute ja kannustus. Kuormittavuudestaan huolimatta kokemuksesta jäi hyvä mieli. Kaikki harjoittelijat tahtoivat kehittyä, joten palautteenannon ilmapiiri oli avoin.

Ihanaa oli kuulla, missä itse toisen silmissä onnistui. Huippua suorastaan oli, että me uskalsimme myös avoimesti jakaa ideoita ja kehittämisen kohteita. Kun palautteen muotoili oikealla tavalla, päällimmäisenä jäi onnistumisen tunne ja suuri palo onnistua vieläkin paremmin.

Olisipa hyvä, kun tätä muistaisi soveltaa ihan tavalliseen arkeen.

Olen huomannut, että monesti meillä on taipumus antaa palautetta ainoastaan, jos on jotain, mistä valittaa. Palautteettomuus puolestaan yleensä merkitsee sitä, että toiminta on sujunut ihan hyvin. Silti voi jäädä sellainen tunne, ettei suorituksessa tai toiminnassa ollut oikeastaan mitään mainitsemisen arvoista.

Erityisesti työelämässä myönteisestä palautteesta on hyötyä. Parhaimmillaan työkaverilta saatu arvostus kohottaa intoa työskennellä ja johtaa parempiin lopputuloksiin. Tästä syystä harjoittelussa meitä erikseen kehotettiin toistemme kannustamiseen ja vertaisarvioinnin hyödyntämiseen.

Vielä enemmän uskallusta vaatii palautteen antaminen vieraalle, jostain syystä varsinkin myönteisen sellaisen. Kiitoksen hyvästä palvelusta voi antaa vaikkapa myyjälle kassalla tai hammaslääkärille. Ei onneksi vaadita montaa sanaa toisen ihmisen saamiseksi tuntemaan itsensä arvostetuksi.

Kun tulee mieleen jotain hyvää sanottavaa, sano se ääneen.

Koulumaailmassa kehuilla ja oikealla tavalla annetulla rakentavalla palautteella vahvistetaan oppilaiden itsetuntoa. Ajatuksena on, että kaikista oppilaista löytyy jotain hyvää ja joitain vahvuuksia. Vaikeankaan lapsen ja nuorten kohdalla ei ainakaan huokaista ääneen raskaasti, kuinka hän on täysin mahdoton tapaus. Sen sijaan ratkaistaan tilanne.

Tällä tavalla voi toimia muussakin elämässä. Harjoittelujaksoni oli mukava kokemus, koska myönteinen palaute ja kehumisen ilmapiiri oli siinä läsnä. Toisin olisin kokenut, jos toimintaani olisi havainnoitu ainoastaan sen perusteella, missä en ole hyvä.

Kehumisen kulttuuria ei suinkaan pidä ymmärtää niin, etteikö joskus toisen toimintaa saisi kritisoidakin. Saa, mutta sävyllä on väliä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.