Elsi Kataisen kolumni: On harhaanjohtavaa ja turhauttavaa, että juuri maa- ja metsätalous on saatu näyttämään ilmastokysymysten juurisyynä

Ilmastokeskustelua käydään Suomessa varsin tunnepohjaisesti, mikä on osoitus ihmisten aidosta huolesta maapallomme kantokyvyn ja tulevaisuuden suhteen. Toivottavaa olisi kuitenkin, että väitteet perustuisivat faktoihin, sillä syyttely ja sormella osoittelu ei rakenna puhtaampaa tulevaisuutta.

On harhaanjohtavaa ja turhauttavaa, että juuri maa- ja metsätalous on saatu näyttämään ilmastokysymysten juurisyynä, vaikka metsät ja pellot tarjoavat ratkaisuja aikamme haasteisiin.

Viljelijät ja metsänomistajat kohtaavat ilmastonmuutoksen arjessaan konkreettisesti muuttuvina luonnon olosuhteina. Samallamaatalouden ympäristöehdot kiristyvät ja tilat kärsivät kannattavuusongelmista. Kun luonto ja hallinto kurittavat, toivoisi edes yleisen asenneilmaston olevan puolella.

Parasta lääkettä ilmastoahdistukseen olisi tieto, oikeat faktat. Alkuviikosta uutisoitiin Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta, jonka mukaan nautakarjatilojen nurmipeltojen fosforipäästöt ovat alle puolet siitä, mitä tähän asti on luultu. Uutinen on malliesimerkki siitä, kuinka tärkeää on panostaa maatalouden tutkimukseen. Oikean tiedon pohjalta viljelijät voivat tehdä entistä parempia ja vaikuttavampia ympäristötekoja. Oikea tieto ohjaisi myös kuluttajia viisaampiin valintoihin.

Onkin tärkeää, että niin hallitus kuin EU:kin suuntaavat tutkimustyöhön jatkossa enemmän varoja. Samalla on panostettava tutkimustuloksista viestimiseen.

Alueellinen, hajautettu tutkimustoiminta, kuten esimerkiksi Maaningan Halolassa sekä Ruukissa on kaiken a ja o, siksi tutkimustoimintaa ei saa keskittää. Arviot maatalouden fosforipäästöistä ovat tähän mennessä perustuneet Etelä-Suomen savisiin valuma-alueisiin. Olosuhteet ovat kuitenkin hyvin erilaiset kuin esimerkiksi nurmi-Suomessa. Erityisesti karjatalous on nostettu toistuvasti esille vesistöjen pilaajana, vaikka asia ei ole näin yksioikoinen.

Sama koskee metsätutkimusta. On tärkeää, että metsiämme hyödynnetään monipuolisella tavalla ja uusia puun käyttötapoja kehitetään jatkuvasti. Puupohjaiset tuotteet ovat ratkaisu maailmanlaajuiseen haasteeseen muovin korvaamisessa. Siirtymällä kestävään metsänhoitoon maailmanlaajuisesti hiilinielut kasvavat myös Euroopan ulkopuolella. Suomi voi näyttää tässä mallia muulle Euroopalle ja koko maailmalle.

Ilmastokeskustelua on siis mahdollista käydä myös hedelmällisellä tavalla, ratkaisuja hakien. Ilmastoahdistusta voidaan helpottaa päätöksillä, joihin myös sitoudutaan.

Olen huolissani siitä, että kokonaisuuden näkemisen sijaan yksittäiset asiat naudanlihan syömisestä yksityisautoiluun ja metsänhoitoon tai jopa lasten hankintaan saavat syntipukin leiman.

Oikeilla tuotantotavoilla, kuten Suomen nurmipohjaisella karjataloudella, naudanlihan tuotanto on kestävää. Yksityisautoilussa siirrytään joka päivä ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin biopolttoaineiden kehittyessä ja sähköautoilun lisääntyessä. Vain kasvava puu sitoo hiiltä, minkä vuoksi metsiä pitää hoitaa. Ja mitä lasten hankintaan tulee, uusilla sukupolvilla on varmasti valmiuksia kehittää entistä parempia ilmastotekoja.

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen, joka toimii muun muassa maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.