Epävarmuuden sumu nousee

Viikolla julkistettu Pk-yritysbarometri kertoo yli 6 000 yrittäjän haastatteluun perustaen pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymistä.

Barometrin tulos asettuu hyvin yleiseen talouskuvaan, jota leimaa epävarmuus. Maailmankaupan ja teollisuustuotannon kasvuvauhti on hidastunut jyrkästi. Kauppakiistat, Brexit ja rahoitusolojen kiristyminen lisäävät epävarmuutta.

Kun vientimarkkinoiden kysyntä vaimenee, myös Suomen kasvu hiipuu. Kuten barometri osoittaa, moni yrittäjä pohtii nousevan epävarmuuden sumussa, uskallanko työllistää ja investoida. Siksi työllisyys ei ole vahvistunut.

Pohjois-Savon suunta vastaa muuta maata, joskin tilanne on monissa asioissa hieman koko maan keskiarvoja heikompi.

Tässä tilanteessa on syytä esittää pk-yritysten näkökulmasta muutama pyyntö.

Ensiksi päättäjien on tärkeä varautua ajoissa tulevaan talousshokkiin, vaikka sellainen ei nyt ole käsillä. Tulevien talouskriisien vuoksi julkinen talous pitää saada tasapainoon. Holtiton julkisten menojen lisääminen olisi vastuutonta.

Toiseksi tarvitaan toimia, jotka lisäävät työn tarjontaa ja kysyntää. Pitää uudistaa työttömyys- ja sosiaaliturvaa sekä avata ovia ulkomaiselle työvoimalle. Erityisen tärkeää on lisätä työelämän sääntelyn joustavuutta ja paikallista sopimista.

Kolmanneksi työmarkkinoilla tarvitaan malttia. Julkisista puheista päätellen maltista on paikoin pulaa, mikä on huolestuttavaa.

Pk-barometrissä kysyttiin tällä kertaa erityisesti työmarkkinajärjestelmän toimivuudesta. Yli kolmannes yrityksestä sanoi, ettei se toimi hyvin tai lainkaan. Tyytymättömimpiä ovat ne harvat voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset, joita Suomi palavasti tarvitsee.

Toivon, että yritysten viesti kuullaan niin hallituksessa, eduskunnassa kuin työmarkkinajärjestöissä, ja tehdään lainsäädännössä ja sopimuksissa rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät työpaikoilla sopimisen liikkumatilaa ja mahdollistavat, että yrittäjä ja työntekijät voivat yhdessä sopien rakentaa oman yrityksensä menestyksen tien.

Olemme olleet rahaliitossa pari vuosikymmentä. Silti olemme yhä tilanteessa, jossa Suomen yrityksiltä puuttuu kotimaassa rahaliiton jäsenyyden edellyttämä työmarkkinoiden työkalupakki: mahdollisuudet neuvotella paikallisesti ratkaisuja, jotka tukevat työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä.

Keskustan uusi puheenjohtaja Katri Kulmuni on puhunut rohkeasti aluepolitiikasta. Rohkenen sanoa, että paikallisen sopimisen lisääminen olisi tehokasta aluepolitiikkaa, koska se helpottaisi yritysten menestymistä eri puolilla Suomea.

Lopuksi on syytä todeta, että hallitusohjelma kulmakivi, työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, on oikea tavoite. Sen saavuttaminen on olennaista julkisen talouden kestävyyden vuoksi. Se on haastava mutta myös mahdollinen tavoite. Se ei kuitenkaan toteudu itsestään, eivätkä ne toimet, joita nyt budjettiriiheen työllisyysryhmistä tulee, riitä alkua pidemmälle.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.