Haamu astui pomppimaan Kuun pinnalle – ihmiskunta oli matkalla Vesimiehen aikakauteen

Odotus on pitkä ja silmät tuntuvat menevät välillä kiinni.

Lopulta alkaa tapahtua. Haamumainen valkoinen olio liikehtii hitaasti laskeutumistikkaita alaspäin television mustavalkoisessa lepattavassa kuvassa.

On Suomen aikaa aamuyö 21.7.1969. Olen yksi niistä, jotka ovat hereillä seuraamassa historiallista tapahtumaa, kun ihminen astuu ensimmäisen kerran Kuun pinnalle.

Apollo 11 oli laskeutunut Kuuhun edellisen vuorokauden puolella jännittävien vaiheiden jälkeen.

Ylen Kuustudion suora lähetys kesti tuntikausia. Studiossa oli sankka joukko vakavailmeisiä, mutta innostuneita kravattikaulaisia miehiä selittämässä, mitä tapahtuu ja mitä merkityksiä tällä tapahtumalla ihmiskunnalle on.

Seuraava miehitetty kuulento toteutui jo marraskuussa 1969. Jo silloin Kuussa käymisen arvokkuus oli poissa ja ihmiset alkoivat menettää mielenkiintonsa kuulentoihin.

Yhdysvaltalaiset päättäjätkin alkoivat nopeasti olla sitä mieltä, ettei varoja kannattanut tuhlata miehitettyihin avaruuslentoihin, olihan Neuvostoliitto jo päihitetty.

Ennen ensimmäistä miehitettyä kuulentoa 1960-luvulla elettiin maailmassa, jossa uskottiin voimakkaasti teknologian kehittymiseen. Nimenomaan sellaisen teknologian, joka kuljettaisi turistejakin avaruuteen viimeistään vuonna 2000.

Vuosituhannen vaihde nähtiin 1960-luvulla kaukaa siintävänä maalina, jolloin ihmiskunta olisi vapautunut monenlaisista kahleistaan. Siirryttäisiin Vesimiehen aikakauteen.

Autot lentäisivät, jalkakäytävät liikkuisivat kattojen tasalla. Ihmishahmoiset robotit hoitaisivat kotitöitä.

Marsin asuttamista pidettiin mahdollisena.

Arjen tasolla 1960-luvulla tapahtui monenlaista kehitystä, jota silloin pidettiin edistyksenä.

Muovi tuli koteihin käyttöesineinä ja huonekaluinakin.

Autojen määrä moninkertaistui. Sähkö- ja puhelinlinjoja vedettiin syrjäseudullekin. Sähköautojen piti tulla pian.

Amerikkalaistyyppiset moottoritiet tulivat ihanteeksi myös Suomessa.

Televisio alkoi olla joka kodin käyttöesine. Ilman sitä Kuussa käyminenkin olisi jäänyt radioselostuksen ja ehkä elokuvateattereissa näytettyjen filminpätkien varaan.

Pesukoneet ja jääkaapit helpottivat kotitöitä. Pelloilla ja metsissä eivät enää liikkuneet hevoset, vaan traktorit ja muut koneet. Puutalot poistuivat betonirakentamisen tieltä ja rakennuselementtejä alkoivat nostella torninosturit.

Miehitetyillä Kuussa käynneillä ja teknologiauskolla oli ehkä jonkinlainen merkitys, mutta paljon enemmän ihmiskunnan seuraavien vuosikymmenten kehittymiseen vaikutti 1960-luvulla alkanut henkisen ilmapiirin vapautuminen.

Ehkäisypilleri, hippiaate, rock, opiskelijoiden liikehdintä, rauhanliike ja feminismin nousu vaikuttivat yhteiskuntien rakenteisiin.

Maailma muuttui vauhdilla, mutta eri tavalla kuin oli ajateltu. Kuka olisi 50 vuotta sitten uskonut, että nyt meillä lähes jokaisella on Sudenpentujen käsikirja, älykännykkä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.