Historian siistiminen jälkikäteen? – Tai entäpä jos vain ihan rauhallisesti katsottaisiin historian tapahtumia, tuomittaisiin tyhmyydet ja elettäisiin tätä hetkeä niin hyvin kuin vain on mahdollista

Valloittajat ympäri maailman ovat aina olleet innokkaita hävittämään vihollistensa kulttuuriperintöä. Mitä vähemmän jää muisteltavaa ja aihetta ylpeyteen, sen parempi. Jotkut siinä ovat onnistuneet ja saaneet tuhottua sekä uskomattomia taideaarteita että kansojen yliaikaisen muistin.

Historiaa on aina ainakin yritetty kirjoittaa uusiksi. Jotkin asiat on haluttu unohtaa, toisia on vääristelty. Silti jo tehtyjä asioita ei kukaan saa tekemättömiksi. Maailma ei myöskään muutu paremmaksi sillä, että sensuroidaan ja tuhotaan aikansa tuotteita, jotka kertovat menneestä, paljon myös rivien välistä, jos niitä vain osaa oikein lukea ja tulkita.

Jos nyt päätään nostanut tuhoamis- ja sensuroimisvimma saa jatkua, olemme matkalla hyvin arveluttavaan maailmaan. Historiaa ja nykytodellisuutta muokataan väkivalloin, mellakoiden ja uhkaillen vastaamaan sitä ihannekuvaa, joka joillain riittävän äänekkäillä tai vaikutusvaltaisilla ihmisillä on. Somepöyristyjät ja Twitter-älämölöijät vainoavat ihmisiä, jotka ovat heidän kanssaan eri mieltä, joten järjen ääni joko vaimenee tai sitä ei seurausten pelossa kuulla lainkaan.

Kun patsaiden kaatajat hävittävät historiaa, joka ei heitä miellytä, he pääsevät itse patsastelemaan omalla hyvyydellään. Se kumpuaa hyvin usein siitä, että he pääsevät ensin loukkaantumaan toisten puolesta ja siten osoittamaan omaa ylivertaisuuttaan ja sankarillisuuttaan muiden vertaistensa silmissä.

Vasemmistonuorten vaatimus Mannerheimin ratsastajapatsaan poistamisesta on tietenkin heille tyypillistä provosointia, mutta vastaavanlaista liikehdintää on nyt muuallakin maailmassa. Ensin poistetaan patsaat, sitten muutetaan katujen nimet, sitten pyyhitään nimet kirjoista, kansista ja historiasta.

Jos jokaista historian saatossa jotain merkittävää tehnyttä ihmistä aletaan tarkastella nykypäivän valossa, löytyy varmasti jokaisesta jotain raskauttavaa, jonka vuoksi joku on aina valmis siivoamaan maailmasta pois kaiken hänestä muistuttavan. Sillä ei ole merkitystä, oinko hän saanut aikaiseksi myös jotain hyvää, vain virheet ratkaisevat.

Jean Sibelius ampui kotipihaltaan neuvostoliittolaisia hävittäjiä, joten jonkun mielestä hän on fasisti. Patsaat pois, sinfoniat tuleen!

Martin Luther King petti vaimoaan yli 40 naisen kanssa, osallistui naisia halventaviin seksiorgioihin ja neuvoi ja naureskeli vieressä, kun hänen ystävänsä raiskasi naisen. Alas patsaat, tuleen juhlavat puheet!

Samu Haber käytti huumeita. Pois radiosoitosta hitit, tuleen kultalevyt!

Profeetta Muhammed meni naimisiin 6-vuotiaan kanssa, ja he olivat sukupuoliyhteydessä lapsen ollessa 9-vuotias. Alas moskeijat, tuleen koraanit!

Tai entäpä jos vain ihan rauhallisesti katsottaisiin historian tapahtumia, tuomittaisiin tyhmyydet ja elettäisiin tätä hetkeä niin hyvin kuin vain on mahdollista, toistamatta itse menneisyyden virheitä ja vääryyksiä.

Kiihkoilulla harvoin saavutetaan mitään hyvää. Pahaa senkin edestä.

Kirjoittaja on iisalmelainen kirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.