Iivo Polven kolumni: Hallitus vaihtui ja eduskuntaryhmien roolit muuttuivat

Hallituksen vaihtumisen myötä niin hallituspuolueiden kuin oppositioon siirtyneiden entisten hallituspuolueiden rooli muuttui. Ohjelmasta käydyssä keskustelussa opposition edustajat eivät näyttäneet löytävän siitä juurikaan mitään hyvää – ei myöskään lehtikirjoitteluissa. Minä olen pitänyt ohjelmaa toivoa antavana ja parempaan tulevaisuuteen luotaavana.

Viiden puolueen valmistelema ”ilmiöpohjainen” hallitusohjelma sai juuri eduskunnan enemmistön tuen. Ohjelma on toiveita herättävä. Se sisältää monia myönteisiä linjauksia.

Esimerkinomaisesti voidaan mainita muutamia kuten pienimpien eläkkeiden korottaminen, etuuksien indeksikorotusten palauttaminen, kikysopimuksen mukaisten leikkausten poistaminen, subjektiivisen lasten päivähoito-oikeuden palauttaminen ja henkilömäärän lisäys niin vanhusten hoitoon kuin lasten päivähoitoonkin. Nämä kaikki ovat toimenpiteitä, joilla helpotetaan kaikista heikoimmissa ja haavoittuvimmassa asemassa olevien olosuhteita. Edellisen hallituksen toteuttama linja oli juuri päinvastainen.

Maksuton oppimateriaali turvaa nykyistä paremmin yhdenmukaiset mahdollisuudet toisen asteen opiskelijoille perheen tulo- ja varallisuusasemasta riippumatta. Myös oppivelvollisuuden ikärajan nostaminen ja opettajien lisääminen ammatilliseen koulutukseen vähentänee koulupudokkaiden määrää ja parantaa myös nuorten työllistymismahdollisuuksia. Leikkausten sijasta siirrytään nyt panostamaan koulutukseen ja tulevaisuuteen.

Kansalaisten kannalta kaikkein keskeisimmät palvelut, niin lasten varhaiskasvatus, perus- ja toisen asteen opetus, vanhusten hoito kuin sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaisuudessaan ovat kuntien vastuulla. Mainittujen palvelujen laajentaminen hallitusohjelmassa suunnitellulla tavalla aiheuttaa väistämättä myös kuntien kustannusten kasvua. Kun jo viime vuodelta kuntien tilinpäätökset noin 2/3:ssa olivat alijäämäisiä eikä tilanne kuluvan vuoden aikana näytä paranevan, vaan monissa kunnissa alijäämät päinvastoin kasvavat, monet kunnat eivät selviydy vastuistaan.

Tänä vuonna kuntien veroprosentit vaihtelevat 16,50 prosentin ja 22,50 prosentin välillä. Ja melko yleisesti asukasta kohti lasketut suurimmat ylijäämät löytyvät kunnista, joissa veroprsosentit ovat alhaisimmasta päästä ja suurimmat alijäämät kunnista, joissa veroprosentit ovat korkeimmat. Vaikka kunnan veroprosentin määrittely kuuluukin kunnallisen itsehallinnon piiriin, on minusta perusteltua valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa selvittää, mahdollistaako perustuslain säännös kansalaisten yhdenvertaisuudesta periä saman suuruisesta tulosta jossakin kunnassa kunnallisveroa runsaan kolmanneksen enemmän kuin toisessa.

Päättyneen hallituskauden aikana kuntatalous on heikentynyt oleellisesti. Sen vuoksi on myönteisenä todettava nyt hyväksyttyyn hallitusohjelmaan sisältyvä lupaus rahoittaa kuntien velvoitteiden lisäyksistä aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti valtion tuella. Se on paljon luvattu. Toivottavasti myönteinen työllisyyskehitys sen mahdollistaa!

Kirjoittaja on Iisalmen kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja (vas.).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.