Isät, lukekaa! – Lukutaito on kikyäkin parempi kilpailuvaltti

Viisivuotiaan silmät tapittivat paperia, jolla oli kuvia vierekkäin. Pekka Puupää -sarjakuvassa ei ollut paljon tekstiä, mutta pienelle vuorosanatkin tuntuivat valtavalta ponnistukselta. Vähitellen ääneen tapaillen jokainen yksittäinen kirjain tuki toista, ja alkoi muodostua kokonaisia sanoja. ”Hei iskä, mähän osaan nyt lukea!” oli 16 vuotta sitten onnen aiheeni. Ensimmäinen muistettava lukukokemukseni oli nimenomaan isäni, Pekan ja Pätkän kanssa.

Nykyään perheissä luetaan yhä vähemmän. Nuoret eivät käytä kirjastoja. Poikien ja tyttöjen lukutaidot erkanevat toisistaan niin, että Suomessa ero on jo OECD-maiden suurin. Heikentynyt lukutaito vaikuttaa oppimistuloksiin. Faktat lukutaidottomuuden kasvusta ja lukemattomuudesta pyörivät ympärillämme.

Trendi on niin huolestuttava, että lukutaidon parantamiseksi on aloitettu useita kampanjoita, kuten Lukuliike ja Pojatkin lukee. Kirjastojen ja koulujen välillä kuhisee myös: kirjastot parhaimmillaan tukevat lukemista kannustamalla, vinkkaamalla ja tulemalla kouluille läsnäoleviksi. Osa kouluista hyödyntää yhteistyön mahdollisuudet. Vielä apukeinojen vaikutus ei näy tilastoissa.

Merkitystä on nimittäin myös sillä, mitä kodeissa tapahtuu. Vastikään julkaistu australialaistutkimus osoittaa, että laaja kotikirjasto vaikuttaa lapsen kehitykseen myönteisesti. Se, että lapsi varttuu kirjoja arvostavassa ilmapiirissä, antaa keskimääräistä paremman kyvyn hahmottaa luettua. Aikuisen suhteella kirjoihin, lukemiseen ja niiden tärkeyteen on siten yhteys siihen, miten lapsi kokee lukemisen. Jos iltasadut puuttuvat eikä perheessä kannusteta omatoimiseen lukemiseen, on koulun vaikea muuttaa vanhemmilta opittuja asenteita.

Olen syksyn aikana päässyt tutkimaan nuorten ja kirjaston välistä suhdetta. Kirjastot – kirjakeitaat ja kaupungin yhteiset olohuoneet – ottavat lukutaidon heikentymisen vakavasti ja haluavat motivoida kaikenikäisiä arvostamaan laadukasta lukutaitoa. Eräs haastattelemani kirjastonhoitaja totesi, että lukutaidon merkitys tajutaan vasta, kun ymmärretään sen kokonaisvaltainen vaikutus jopa kansalliseen turvallisuuteen. Lukutaito on siten kikyä parempi kilpailuvaltti. Huolestuttavaa on se, miten vähän lukevat nuoret opettavat joskus jälkipolvilleen lukemisen merkityksestä vai opettavatko edes.

Nuorista miehistä ollaan syystäkin huolissaan. Lukutaitoerot kasvavat niin poikien ryhmän sisällä, mutta myös tyttöihin nähden. Samalla pojat jäävät jälkeen elämisen kannalta tärkeissä taidoissa oppia, sisäistää ja suhtautua kriittisesti. Lukemattomat eli juuri nuoret miehet syrjäytyvät muita herkemmin. Siksi lukeminen ja siihen kannustaminen ovat parasta syrjäytymisen ehkäisyä.

Mitä tapahtuisikaan, jos isät ottaisivat kirjan käteen ja alkaisivat lukemaan enemmän ääneen, lapsilleen, puolisoilleen, iltasaduksi tai uteliaisuudesta? Kuinka moni isä veisi teininsä vierailulle lähimpään kirjastoon tyhjän kangaskassin kanssa? Miten kävisi, jos miehille suositeltaisiin monipuolisempaa kirjallisuutta? Hyvin. Siis isät, lukekaa!

Kirjoittaja on 21-vuotias opiskelija ja kaupunginvaltuutettu Iisalmessa (vihr.).