Keskustelu ilmastoasioissa on ajautumassa väärille raiteille – Puheet metsien hakkuiden rajoittamisesta ovat puhdasta populismia

Kevään eduskuntavaalit tulevat olemaan ilmastovaalit. Yhteinen maapallomme uhkaa tuhoutua liiallisten hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Asia on meille kaikille yhteinen. Päästöjä on pienennettävä radikaalisti ja vastaavasti hiilinieluja on kasvatettava. Luulen, että moni on heräämässä ajatukseen, että jotain pitää tehdä.

Itse koin ensimmäisen ympäristöllisen heräämisen 1970-luvun alussa, kun arvovaltainen Rooman Klubi julkaisi raporttinsa Kasvun rajat. Siinä tuotiin esille, että öljy ja muutkaan luonnonvarat eivät riitä jatkuvaan ja kiihtyvään taloudelliseen kasvuun. No kaikki tiedämme, että raportista ei seurannut oikeasti mitään. Luonnonvarojen käyttö jatkui entistä suurempana.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPPC julkaisi raporttinsa viime vuoden lokakuussa. Tuon raportin suuri uutinen oli, että maapallon lämpötilan nousu esiteolliseen aikaan verrattuna pitää rajoittaa kahden asteen asemesta 1,5 asteeseen. Tavoitteen toteuttaminen merkitsee suuria muutoksia elämäntapaamme. Helposta ja uusiutumattomasta fossiilitaloudesta on siirryttävä uusiutuvaan bio- ja kiertotalouteen.

Aikaa ongelman hoitamiseen on vähän, muutamia kymmeniä vuosia. Suurin piirtein sama aika kuin minä ongelma on syntynytkin. Liikenne, energia ja ruoka ovat suurimmat päästölähteemme. Suurimmat hiilensitojat ovat metsämme ja peltomme.

Liikenteeseen pitää löytää uusia ratkaisuja. Öljy on korvattava uusiutuvilla polttoaineilla. Sähköllä ja kaasulla. Sähkö ei ole ongelmaton ratkaisu. Mistä otetaan raaka-aineet valtavaan akkuteollisuuden lisäykseen? Miten sähkö tuotetaan? Maakunnan näkökulmasta kaasuautot olisivat hyvä ratkaisu. Lantaa meillä on kaasun raaka-aineeksi. Kaupallisen biokaasun tuotanto ja jakelu voivat olla lähempänä kuin arvaammekaan, kiitos Valion ja eräiden kiertotalous-hankkeiden.

Keskustelu ilmastoasioissa on ajautumassa väärille raiteille, hiilinieluihin, ei päästöihin. Tällä keskustelulla tavoitellaan aivan muuta kuin ilmastopolitiikkaa. Puheet metsien hakkuiden rajoittamisesta ovat puhdasta populismia. Hakkuukypsät metsät eivät ole hiilinieluja, vaan varastoja kunnes lahoamisprosessi alkaa. Siitä eteenpäin ne ovat hiilen luovuttajia.

Hakkuiden myötä metsistämme saamme hyvät raaka-aineet rakentamiseen, huonekaluihin, kankaisiin ja miltei kaikkeen mitä elämässämme tarvitsemme. Puutaloissa ja rakennuksissa metsämme jatkavat hiilen varastointia vuosikymmeniä, jopa satoja vuosia eteenpäin.

Suomalaisten metsänhoitotavoitteiden mukaisesti hakkuuaukoille istutettava uusi taimikko sitoo hiiltä Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaisesti jo 17 vuoden jälkeen enemmän kuin pinta-alaltaan vastaavankokoinen hakkuukypsä metsä.

Metsien hoitaminen talousmetsinä ja pitäminen kasvukuntoisina on parasta ilmastopolitiikkaa.

Ilmastomuutoksen torjunta edellyttää vahvoja toimenpiteitä öljyperäisten tuotteiden käytön rajoittamiselle. Lisäverot tuovat vain kustannuksia. Kiellot ovat toimiva tapa. Riittävä siirtymäaika ja ehdoton käyttökielto synnyttävät uusia innovaatioita ja luonnonmukaisia tuotteita. Hiilenpolttokielto synnyttää taatusti kestävän energiaratkaisun Helsinkiin.

Lentovero ei vähennä lentämistä. Kerosiinin korvaava polttoaine mahdollistaa lennot. Se syntyy varmasti, jos kiellämme maailmanlaajuisesti kerosiinin käytön vaikkapa vuoteen 2035 mennessä. Sama pätee moneen muuhun.

Vero lisää kustannuksia. Kielto synnyttää uutta.

Kirjoittaja on Lapinlahdella asuva Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja.

Uusimmat

Kolumnit

Kuka louhii kansallisaarteitamme tulevaisuudessa? – ”Löytäjä saa pitää” -periaate on 1700-luvun jäänne kaivoslaissa

Neljän vuoden kuluttua, seuraavien eduskuntavaalien aikaan meillä voi olla jo uudet viestintävälineet, joiden kautta vastaanotamme tietoa ja propagandaa

Niin pitkään kuin tärkeintä on saada tilastojen luvut laskuun, ei köyhyys lopu – "Yksi mahdollisuus olisi kaikille maksettava sosiaalituki"

Tässä ajassa ei tarvita enempää provokaattoreita ja epäsovun lietsojia – Visiona on Suomi, johon voit luottaa

Konmaritus ja kuolinsiivous kertovat omalla kielellään nykyajan ihmisten tavarapaljoudesta – "Tavaran merkitys tuli omalle iholleni 2000-luvun alussa eräänä syyskuisena sunnuntaina"

Monen nuoren on vaikea käsittää ruotsin opiskelun merkitystä – "Kannattaa lähestyä asiaa niin, että vähäinenkin kielitaito on rikkaus"

Aggressiivista käyttäytymistä selitetään esimerkiksi alkoholinkäytöllä – "Sen selityksen nojalla käytännössä kaikki Twitteriin kirjoittelevat olisivat lähes jatkuvassa humalassa"

Kolumnisti Emilia Parviainen nauttii talviautoilusta, erityisesti vanhalla omalla menopelillään: "Sen sisällä ei todellakaan tarvitse palella"

Nykyrakentaminen on kulutuskulttuurin kestämättömyyden ilmentymä, kirjoittaa Heli Kaarina Kananen: "Monet ovat menettäneet omaisuutensa ja terveytensä"

Olenko väärässä, jos väitän, että suomalainen urheilutapahtuma on hajuton, mauton ja väritön? – Seurojen markkinointipäälliköiden kannattaisi hakea oppia vaikkapa Torontosta