Kohtaamiset ja maailman suurin taikasana

Vesisade on hakannut mökin peltikattoa täydellä voimalla koko yön ja unet ovat jääneet vähiin. Tuskaiset unettomuuden tunnit ovat lisänneet elämän olemattomien murheiden painoa. Tuskainen pyöriminen loppuu herätyskellon soittoon, koirat eivät halua mennä sateiseen pusikkoon pissille ja aamukahvin nauttiminen jää välistä.

Ajatus ihmisten kohtaamisesta kauhistuttaa ja kauniisti sanottuna närkästyttää.

Tänään en jaksaisi kohdata ketään. En jaksa toivotella työkavereille hyvää huomenta, en jaksa kahvipöytäkeskusteluja päivän uutisoinnista, en jaksa.

Haluaisin vain murjottaa yksinäisyydessä.

Ensimmäinen kohtaaminen työpaikalla voi kääntää koko ajatusmaailman ja lopussa olevat voimavarat päälaelleen.

Iloinen työkaveri, pirteä hyvän huomenen toivotus tai pelkkä hymy palauttavat asiat ennalleen.

Mitä siitä, etten ole nukkunut.

Nukun ensi yönä.

Tuo ihminen vaikutti oikeasti ilahtuneelta siitä, että näki minut. Toivotti hyvää työpäivää tai laski leikkiä saapuvasta talvesta. Hän huomasi minut.

Kohtaamisen merkitystä ei voi vähätellä. Maailmassa on liian monta ihmistä, jotka kulkevat läpinäkyvinä jopa koko elämänsä ajan ilman, että kukaan koskaan kohtaisi heitä.

Olisi aidosti kiinnostunut heidän mielipiteistään, tunteistaan tai toisi esille, että juuri tällä kohtaamisella on merkitystä molemmin puolin.

Tämä hetki, nämä vaihdetut sanat ja se, mitä juuri nyt minulle kerrot, ovat merkityksellisiä.

Vuosikausien näkymättömyyden jälkeen kohdatuksi tuleminen ei ole helppoa.

Ihmiselle on kertynyt painolastia, joka purkautuu siinä hetkessä, kun ymmärrys kuulluksi tulemisesta syntyy. Ensimmäiset kohtaamiset eivät ole helppoja.

Siinä punnitaan luottamusta ja toisen sietokykyä. Takaraivossa jäytää pelko siitä, ettei toinen jaksakaan ottaa vastaan kaikkea sitä, mitä minä haluaisin sanoa.

Ollaan pelokkaita, raivokkaita, epätoivoisia tai hysteerisiä.

Sen, joka lähtee kohtaamaan, on kyettävä prosessoimaan paljon ja muistettava myös omat voimansa. Ja pidettävä mielessä ymmärrys tämän kohtaamisen merkityksestä sekä siitä, että seuraava kohtaaminen – tapahtuipa se kenen tahansa kanssa – on jo huomattavasti helpompi.

Minä pidän ihmisten kohtaamisesta, koska sen merkityksellisyys on suuri molemmin puolin. Minä pidän myös kohdatuksi tulemisesta.

Maailman suurin taikasana on ”mitäsinullekuuluu”, sen jälkeen voi tapahtua ihmeitä.

Tähän minä uskon.

Kirjoittaja työskentelee Sukevan vankilalla ohjaajana ja viettää vapaa-aikansa koiralauman keskellä villasukkia neuloen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.