Kyky tuntea kiitollisuutta aivan tavallisista asioista on oikeastaan taivaan lahja

Usein ihmissuhdekeskusteluissa tulee puhutuksi, mitä piirteitä toisessa ihmisessä arvostaa. Käännetäänpä asetelmaa ja kysytään itseltämme pari kysymystä: Mikä oma luonteenpiirteesi antaa sinulle eniten hyvinvointia? Mistä ominaisuudestasi säteilee eniten hyvää niihin ihmisiin, joiden lähellä saat olla? Omalta osaltani vastaukset ovat kiitollisuus ja iloisuus.

Kyky tuntea kiitollisuutta aivan tavallisista asioista on oikeastaan taivaan lahja. Se läpi kehon ja sielun hulmahtava tunne, kun haistaa vaikka vastaniitetyn ruohon elämää täynnä olevan väkevän tuoksun tai kokee olevansa yhtä luonnon kanssa kesäöisessä kotimaisemassa. Kiitollisuus siitä, että saa ne kokea ja elää. Kiitollisuus elämästä maailman parhaassa maassa.

Olen usein sanonut lapsilleni, että kannattaa olla aina iloinen, jos ei ole erityistä syytä olla jollain muulla tuulella. Hyvä tuuli tarttuu ja vaikuttaa olennaisesti ihmisten hyvinvointiin työpaikoilla, kouluissa, hoitokodeissa, kaupan kassajonossa – kaikkialla. Tuntemattoman ihmisen hymystä ja iloisesta huomenen toivotuksesta saa voimaa vaikkapa aamulenkillä.

Sairaanhoitajaopiskelija-aikoina muistan lukeneeni hoitavasta kohtaamisesta. Sellainen voi olla hetki kenen ihmisen kanssa tahansa.

Me usein tiedämme, mitä pitäisi tehdä, kunhan vain se ”joku” sen tekisi. Tiedämme myös, mitä kaikkea voisi oman hyvinvoinnin eteen tehdä, mutta olemme melko eteviä itseämme narraamaan ja siirtämään aloitusta ainakin huomiseen.

Valitettavan usein elämäntaparemonteista tehdään liian isoja ja nopeita kurssin muutoksia, joita on vaikea juurruttaa pysyviksi muutoksiksi omaan arkeen. Ja muitahan on aina paljon helpompi neuvoa, mutta itseä huonompi käskeä.

Hengen laiskistumistaipumisesta huolimatta aina kannattaa yrittää. Arkiliikunnan lisääminen, riittävä veden juominen, sokerin ja valkoisen viljan välttäminen, hyvän yöunen metsästys, alkoholin pitäminen nautintoaineena eikä peruselintarvikkeena – siinä on jo valtavan kestävä pohja. Hyvä olo kehossa säteilee myös mielialaan. Ja päinvastoin: myrkyttynyt mieli sairastuttaa myös kehon.

Jos näitä edellä mainitsemiani asioita voisi lailla säätää, olisi se uskomattoman kannattavaa politiikkaa: riittävä liikunta ja muutoinkin fiksut elämäntavat toisivat useiden miljardien säästöt niihin kustannuksiin, joita yhteisin verovaroin pyrimme kattamaan. Ja kuinka tuottavia me olisimmekaan kansakuntana, kun mielen pahoittamisen sijaan suuntaisimme energiamme kaikkeen oikeasti tärkeään?

Kirjoittaja on kansanedustaja ja Suomen Keskustan varapuheenjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Toivottavasti kylätie ei enää hiljene – "En voi ymmärtää, miten joidenkin suhtautuminen voi olla niin yksisilmäistä"

Suuria asioita eduskunnassa kesälläkin: "Jos komission esitys hyväksyttäisiin, olisin itse yli 100-vuotias viimeisen lainaerän maksun aikoihin"

Elpymisrahasto vie velkaunioniin: Marinin hallituksella tulisi olla rohkeutta vaatia EU-budjetin ja kriisitoimien pitämistä erillään, kirjoittaa Sari Essayah

Aika ristiriitaista tottelevaisuutta: "Roskat oli laitettu täsmälleen oikeaan paikkaan, mutta sillä erotuksella, että nyt siinä ei ollut roska-astiaa"

Kolumni: Pitääkö olla huolissaan valtion velasta? Pahimmillaan talouden tasapainottaminen voi johtaa "kipupolitiikkaan", kirjoittaa Iivo Polvi

Maatalouden siirtymäkaudesta vakautta – on ratkaisevaa, että Suomen pohjoiset olosuhteet ja erityispiirteet turvemaista lyhyeen kasvukauteen otetaan huomioon

Suunta oikea, matka kesken: Yrittäjien kuntabarometrin tuloksia voi parantaa, kun tekee yhdessä oikeita ratkaisuja yrittäjyyden hyväksi

Uimarannalta puuttuu vessa – pissatako järveen vai puskaan?

Olisi mielenkiintoista tietää se järkeily, jolla sateesta tehdään uhka silloin, kun kasvit ja maat huutavat janoaan

Pullopostia: "Pian lähetys ilmestyi sillan alta jatkaen matkaansa mutkitellen jokeen, sieltä mereen, sieltä valtamereen..."