Maatalouspolitiikan kriittisiä aikoja

Elämme EU:n maatalouspolitiikan uudistamisen kannalta kriittisiä aikoja. Iso-Britannian mahdollinen lähtö EU:sta heikentänee tulevan EU-budjetin kokonaistasoa. EU-komissio onkin ehdottanut leikkauksia maataloustukien tasoon samalla, kun koulutukseen ja turvallisuuteen halutaan panostaa. Komission esitys on tältä osin ristiriitainen. Kestävä kotimainen ruuantuotanto on osa ruokaturvaa ja siten myös turvallisuuspolitiikkaa. Osana ilmastonmuutoksen ratkaisua kestävä maatalouspolitiikka on tulevaisuuden ala, johon tulisi ennen kaikkea panostaa.

Koska huoltovarmuutemme perustuu kotimaiseen tuotantoon, on luonnonolojen vaikutusta tasattava maatalouspolitiikan keinoin. Keskusta vaikuttaa aktiivisesti siihen, että pohjoiset tuotanto-olosuhteemme huomioidaan myös Brysselissä. Erityisen tärkeitä maataloustuotannolle ovat luonnonhaittakorvaukset sekä tuotantoon sidotut tuet, jotka tulee maksaa täysimääräisinä myös tulevaisuudessa. Eläinten hyvinvointikorvausta, joka on suomalaisen maatalouspolitiikan tuottama innovaatio, tulee seuraavalla EU:n ohjelmakaudella kasvattaa. Kannattavuuskriisin kannalta tukipolitiikka ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan tuottajan on saatava jatkossa myös reilumpi hinta markkinoilta. Tätä edesauttaa epäterveitä kauppatapoja kitkevä direktiivi, joka hyväksyttiin EU-parlamentissa maaliskuussa.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uusi arkkitehtuuri on kehittymässä oikeaan suuntaan. Sen mukaan EU-tasolla päätettäisiin jatkossa vain suurista tavoitteista ja viitekehyksestä. Jäsenmaille tulisi aiempaa enemmän valtaa päättää tukikokonaisuuksien sisällöistä, valvonnasta ja seurannasta. Komissio seuraisi tavoitteiden toteutumista ja jäsenmaat vastaavasti omia viljelijöitään. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi vähemmän komission tarkastuksia tilatasolla.

Koheesiorahoituksen on myös jatkossa katettava koko Eurooppa. Koheesiopolitiikalla on tuettava entistä enemmän jäsenmaiden työllisyyttä ja kasvua. Koheesiorahoituksen tulee kuitenkin olla ehdollista siten, että jäsenmaan rikkoessa oikeusvaltioperiaatetta, maalta voidaan jäädyttää koheesiovaroja.

Erityisen tärkeä alueellemme on Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen erityistuki, joka on kirjattu liittymissopimukseemme. Neuvotteluissa seuraavista rahoituskehyksistä Suomen on taisteltava rahoituksen taso vähintäänkin nykyisen kaltaiseksi. Suomi on toiminut esimerkkinä koheesiorahoituksen käytössä uuden tutkimuksen ja tuotekehityksen luomiseen. Koheesiorahan jakokriteereitä voidaan uudistaa, mikäli siten taataan Suomen kokonaissaannon pysyminen nykytasolla. Kansallisesti aluetukiraha tulee jakaa painotetusti harvaan asutuille alueille.

Keskusta puolustaa jatkossakin suomalaista maataloutta ja koko Suomen tasapuolista kehittämistä – myös EU-tasolla. Jotta saamme alueemme tarpeet kuuluviin Brysselissä myös jatkossa, on äänestäminen tulevissa parlamenttivaaleissa äärimmäisen tärkeää.

Kirjoittaja on kiuruvetinen kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.