Metsät, maito ja elämän muoto

Maakunnassa odotellaan Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä liittyen Kuopion Sorsasaloon kaavaillun, maailman suurimman havusellutehtaan toteuttajan Finnpulp Oy:n ympäristölupaan. Aikataululla on merkitystä hankkeen kannalta. Jos päätös tulee pikapuoliin, hanke pääsee eteenpäin rahoitusneuvotteluissa, tehdassuunnittelussa ja koko hankkeen suunnittelussa.

Valtakunnan alueella on suunnitteilla useita metsänkäyttöä lisääviä hankkeita, erityisesti suunnitelmia sellutehtaiksi. Kaikki ne eivät tule toteutumaan. Suomen metsäluonnon monimuotoisuus ei niitä kestä. Tässä mielessä on merkitystä sillä, missä aikataulussa kussakin hankkeessa voidaan edetä.

Metsä Groupin Kemin tehdashanke ei ole valmiuksiltaan lähelläkään sitä, missä esimerkiksi Finnpulp on. Heillä ei vielä ole ympäristölupa vireillä lupaviranomaisilla. Käsittely tulee sielläkin viemään suurin piirtein saman ajan kun täällä, pari vuotta. Valitukset ovat sitten vielä asia erikseen. Hankkeilla on siis keskinäinen kilpajuoksu meneillään. On siis tärkeää, että Finnpulp saisi päätöksen pikaisesti, olipa sitten ratkaisu mikä tahansa.

Metsä Groupin tulo julkisuuteen juuri hallitusneuvottelujen käynnistyessä oli oiva veto. Se ei taatusti ollut sattumaa. Kuka poliitikoista voi ryhtyä vastustamaan Kemin tehdashankkeita. Alue on kokenut kovia ja työttömyysluvut ovat korkeat. Metsä Group yllätti neuvottelijat erinomaisella ajoituksellaan. Kaikki puolueet liputtavat Kemin tehtaan vaatimien infrahankkeiden puolesta.

Hallituksen eväät puuttua metsäteollisuusyritysten perustamisiin ja laajennuksiin ovatkin varsin vähäiset. Markkinataloudessa yritykset toimivat markkinoiden, raaka-aineiden, työvoiman saatavuuden ja lainsäädännön asettamien normien mukaisesti. Yrityksillä on oikeus olettaa, että eri maiden hallitukset toimivat johdonmukaisesti ja ennustettavasti. Hallitus ei pysty rajoittamaan yksityisten metsänomistajien puun myyntiä. Ei oikein myöskään metsähallituksen suoraa puun myyntiä. Korkeintaan metsähallitukselta edellytettyjen tuloutusten muodossa.

Vastanimetyn ympäristö- ja ilmastoministerin puheet onkin nähtävä enemmän keskusteluna. Toki ministereiden julkituloilla on merkitystä yleiseen ilmapiiriin ja suhtautumiseen uusiin metsäteollisuuden investointeihin. Erikoista on toki se, että ministeri katsoo asiakseen ensimmäisenä virkapäivänään puhua yhteisesti hyväksyttyä hallitusohjelman vastaisesti. Aihekin sattuu vielä olemaan aika herkkä.

Antti Rinteen hallituksen taival saattaa olla värikkäiden, toistensa kanssa ristikkäisten lausumien viitoittamaa. Ohjelman reiluun 190 sivuun sopii monta selvittämistä, kehittämistä ja edistämistä. Keskimäärin kaikki konditionaaliin kirjoitetut asiat ovat lähtökohtaisesti hyviä. Esteeksi saattaa muodostua raha. Ja joku asia on aina läheisempi toiselle kuin toiselle. Silloin debatti on valmis. Varsinkin lehtemme levikkialueen ihmisten elämänmuoto saattaa joutua kohtuuttoman kritiikin kohteeksi. Kun Helsingissä tilaa maitoa, saatetaan kysyä, otetaanko tavallista vai lehmän maitoa. Meidän alueellamme kysymys kääntyy parhaimmillaan toisinpäin, otatko maitoa vai kauramaitoa. Ja mikä pahinta, tiedostavat kuluttajat kokevat olevansa oikeassa ja velvollisuudekseen ruveta meitä neuvomaan ja jopa paheksumaan.

Tarvitaan ymmärrystä puolin ja toisin.

Kirjoittaja on Lapinlahdella asuva Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja.