Mikä ihmeen uusi nyrkki?

Valta ja vastuu kuuluvat yksiselitteisesti yhteen. Sellaista johtamista ei tule sallia, missä vastuu johtajien tekemisistä tai tekemättä jättämisistä siirtyy alaisten tai joidenkin muiden kannettavaksi.

Suomen hallituksen keskeiset ministerit ovat nuoria naisia. Se on valtion johtamisen kannalta neutraali asia. Hallituksen ja ministereiden julkiseen vähättelyyn ei kenenkään pidä sortua sen kummemmin sukupuolen kuin iänkään suhteen. Vain tulokset ratkaisevat.

Suomen pääministeri on herättänyt suurta kansainvälistä kiinnostusta. Hän on lyhyen uransa aikana ollut Suomelle hyvä keulakuva. Sillä on oma positiivinen merkitys.

Mutta hallituksen kokoonpano ei saa vaikuttaa siihen, etteikö hallitusta ja sen johtamista saisi arvostella. Asiallinen arvostelu kuuluu opposition toimenkuvaan. Poliitikko, joka sanoo, ettei kriisin keskellä saa arvostella, on käsittänyt julkisen luottamustehtävänsä väärin.

Hallitus on onnistunut tiedottamisessa hyvin, mutta syyt esimerkiksi siihen, että Helsinki-Vantaan lentokenttä on viikkoja toiminut merkittävänä viruksen tuloväylänä Suomeen, löytyvät johtamisesta tai pikemminkin sen puutteesta.

Koko sen ajan, mitä pääministeri on julkisuuden pakottamana pohtinut valtioneuvoston johtamisjärjestelmää ja koordinointia, on hänen kriisiajan keskeinen työkalu istunut hänen vieressään.

Hän on pääministerin valtiosihteeri Mikko Koskinen, entinen SAK:n koulutuspäällikkö ja Sanna Marinin valtiosihteeri liikenneministeriajoilta.

Pääministerin valtiosihteeri johtaa puhetta kansliapäälliköiden kokouksessa. Hänen tärkein tehtävänsä on johtaa eli panna kansliapäälliköiden kautta kaikki poliittiset päätökset toimeen. Kansliapäälliköt johtavat omia ministeriöitään eli johtamisketju on oikein johdettuna aukoton ja toimintavarma kuten armeijassa.

Tämä kansliapäälliköiden muodostama työkalu eli ”nyrkki” on ollut jo vuosikymmeniä käytössä. Ei sitä tarvitse kenenkään uudestaan keksiä! Se on kuin käynnissä oleva taksi. Riittää kun hyppää takapenkille ja alkaa käskeä.

Kansliapäälliköiden kokous voi kutsua asiantuntijoiksi ketä haluaa. Kukaan ei kieltäydy. Se on myös varmaa, että yksikään kansliapäällikkö ei jätä hallituksen käskyjä noudattamatta.

Jos käy niin, että kansliapäällikkö ei pysty toteuttamaan ministerin käskyä, hän ottaa välittömästi yhteyttä ministeriin. Näin tieto ja vastuu asioiden toimeenpanosta kiertää kaikissa tapauksissa ministerin kautta pääministeriin.

Silmäilin valtiosihteeri Risto Volasen esitelmää vuodelta 2009 aiheena Suomen valtion kriisistrategia. Yksinkertainen kuvio osoitti sen, että jos kriisijohtaminen ei ole ajantasaista ja nopeaa, seurauksena on vähättelyä, salailua, byrokraattista valtapeliä ja lopulta syntipukin lahtaus.

Nykymaailmassa salailu ei onneksi enää onnistu. Totuus tulee julki kuin ilmakupla veden pintaan. Siitä pitää aktiivinen ja utelias media huolen.

Rautaista ammattitaitoa ja kokemusta vaativiin tehtäviin on viime vuosina palkattu entistä herkemmin kavereita puolueesta tai läheisistä organisaatioista. Viimeistään nyt on ymmärrettävä tämän toimintakulttuurin isot riskit. Sitä niittää, mitä kylvää.

Kirjoittaja on iisalmelainen kansanedustaja (kok.).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.