Mikael Pentikäisen kolumni: Ennenkokematon kriisi

Suomi on seurannut hämmentynein mielin koronakriisin nopeaa etenemistä. Etäinen asia on tullut voimalla lähelle meitä jokaista.

Tilanteen dramaattisuutta kuvaa se, että Uudenmaan maakunta on eristetty ja ravintolat sulkeneet ovensa. Maakuntarajalla poliisi ja armeija ovat estämässä turhaa liikennettä.

Hallitus tekee vaarallisen tartuntataudin hillitsemiseksi voitavansa. Uuden viruksen torjunta ei ole helppoa, koska sen tapoja ei tunneta. Päättäjille on syytä antaa täysi tuki.

Korona on valtava koettelemus suomalaisille yrityksille. Se on ennenkokematon kriisi – sekä laajuudessaan että todennäköisesti syvyydessään.

Vain muutama prosentti yrityksistä hyötyy jotenkin kriisistä.

Olen saanut viime päivinä satoja ja satoja yrittäjien yhteydenottoja. Yrittäjäjärjestöön tulee avunpyyntöjä enemmän kuin koskaan. Nyt testataan, miten järjestö pystyy auttamaan hädän hetkellä.

Korona iskee yrityksiin kaikkialla Suomella kaikilla toimialoilla. Kaikkein väkevimmin se iskee kauppaan. Päivittäistavarakaupassa on yhä elämää, mutta erikoistavarakauppa on pitkälti kiinni.

Yrittäjien hätä on valtava, koska kiinteitä kuluja on vaikea nopeasti laskea ja kassat kuivuvat. Kymmeniä tuhansia yrityksiä uhkaa kaatua.

Yrittäjägallupin mukaan lähes kolmannes yrityksistä on menettänyt yli puolet myynnistään. Kaupassa osuus on noin 40 prosenttia.

Ilman laajamittaista julkista tukea yrityskenttä ei selviä.

Hallitus käynnisti nopeasti ”valtio takaa, pankit jakaa” -operaation, jossa pankit valjastettiin Finnveran takausten avulla auttamaan yrityksiä.

Operaatio yskii. Lainojen takaisinmaksuun saa lykkäyksiä, mutta muita ratkaisuja tuntuu olevan tarjolla lähinnä pankkien asiakkaille, joilla on ennestään pankista velkaa.

Valtion tuki ei näytä valuvan oikeaan paikkaan. Pankkien pitäisi avoimesti kertoa, mihin Finnvera-takaukset nyt menevät.

Myös suora tuki yrityksille on välttämätön. Eduskunta nosti lisätalousarviossa suoran tuen miljardiin. Sitä kanavoidaan yrityksiin Business Finlandin, Ely-keskusten ja kuntien elinkeinotoimen kautta.

Ratkaisu auttaa monia yrityksiä jonkin aikaa. Kun kriisi jatkuu, tarvitaan lisää tukea.

Valtion pitäisi ottaa pian vastuu yritysten ja yrittäjien sosiaalivakuutusmaksuista määräajaksi, esimerkiksi kolmeksi kuukaudeksi. Se auttaisi monia uhkaavan kassakriisin keskellä.

Moni yrittäjä miettii tällä hetkellä kuumeisesti, mitä tehdä. Pohdintaa ei helpota se, että kriisin kestosta ei ole varmuutta. On syytä kuitenkin varautua siihen, että se kestää kesään, jopa sen yli.

Siksi pitää olla realisti. Velkaorjuuteen ei pidä ajautua. Jos lainaa lisää, on hyvä olla näkymä siitä, miten sen saa joskus hoidettua.

Lopuksi on hyvä muista, että tämäkin kriisi menee ohi. On mahdollista, että talouden toipuminen on nopea. Se tosin vaatii sen, että yritykset pysyvät hengissä.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.