Miksi ihmeessä turvallisuuden mallimaa otti lepsumman koronalinjan kuin me? – Kaikki yhdessä luottavat siihen, että ruotsalaiset ovat oikeassa.

Kun 90-luvulla työskentelin kotvan Ruotsissa, tuntui alkuun, että kollegoilla oli pysyvä trauma siitä, että olivat syntyneet ilman kypärää.

Miksi ihmeessä turvallisuuden mallimaa otti lepsumman koronalinjan kuin me?

Tekninen osaselitys on lainsäädännössä ja valtasuhteissa. Mutta eivät lait Ruotsissakaan tyhjän päälle rakennu. Kansankodin sielunelämässä on jotain, joka selittää enemmän.

Ruotsissa ei ole kansallisen kriisin pelkoa. Maantiede on suojannut vainolaisilta. Kaikki rajanaapurit ovat toisia pohjoismaita. Aseellisiin konflikteihin Ruotsi on viimeksi joutunut mukaan yli kaksisataa vuotta sitten. Aiemmistakin suurin osa oli itse aiheutettuja valloitussotia, joissa taistelujen jaloissa kärsineet siviilit eivät olleet ruotsalaisia. Kun kriisiä ei pelätä, sitä ei myöskään johdeta pelolla.

Ruotsissa on luottamusta. Poliitikot ja hallinto luottavat kansalaisiin ja yrityksiin ja nämä hallintoon. Kaikki yhdessä luottavat siihen, että ruotsalaiset ovat oikeassa.

Luottamus näkyy kaikessa. Eräässä hankkeessamme kävi ilmi, että Ruotsissa oli puolta vähemmän ympäristölupia kuin Suomessa, vaikka ympäristöön vaikuttavia toimintoja on enemmän. Ilmiö on lähempää sukua viruspolitiikalle kuin äkkiä uskoisi. Sekä koronatorjunnassa että lupatarpeessa on kyse vahinkojen pelkäämisestä ja niihin varautumisesta ennalta annetuilla määräyksillä. Ruotsi on sallinut ilmoitusmenettelyllä sellaisia toimintoja, joihin Suomessa tarvitaan raskas lupaprosessi. Ympäristöpolitiikassaankin Ruotsi on luottanut yritysten vastuullisuuteen ja siihen, että mahdollisiin ongelmiin pystytään puuttumaan sitten jos niitä tulee. On pystytty. Ruotsi ei ole ympäristönsuojelun kehitysmaa.

Ruotsalaiset ovat käytännöllisiä. Diskuteeraamalla he ensin arvioivat asian kaikilta kanteilta ja pitkälle eteenpäin. Sitten he muita matkimatta tekevät sellaisen päätöksen kuin parhaaksi näkevät.

Keskusteluissa sikäläisten virkamiesten kanssa olen saanut vaikutelman, että heidän tärkein silmämääränsä on ratkaista asiat mutkattomasti. Jotenkin he aina löytävät sekä omista että EU-säädöksistä sijaa järkeville toimintatavoille. Eräässä kokouksessa tuli ilmi, että kolarihirvi voidaan Ruotsissa hankkia läheiseen eläintarhaan ja antaa susien ruuaksi. Luonnollista. Suomessa useampikin lakilukko tekee saman mahdottomaksi. Vaikea on kuvitella, että ruotsalaiset pykälien vankeina jakaisivat koronatukea älyttömin perustein.

Keskinäinen luottamus ja pragmaattinen ajattelu tuovat Ruotsin päättäjille liikkumatilaa. Poliittinen hyväksyntä voidaan löytää sellaisillekin ratkaisuille, jotka eivät miellytä kansan enemmistöä. Tätä auttaa se, että Ruotsin valtiopäiviä ei valita henkilövaalilla. Ikävien päätösten tekeminen ja niiden haittavaikutusten ääneen kertominen eivät merkitse poliittista itsemurhaa. Tekemisiin ei ole tarvetta liittää omia äänestäjiä kosiskelevaa näyttävää julkisuutta.

Ruotsin koronalinja on tuskin virhearvio. Se on aitoruotsalainen tapa toimia.

Kirjoittaja on aprikointia harrastava kesäiisalmelainen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.